Erityisryhmien investointiavustusta nostettiin viime viikolla puidussa budjettiriihessä 30 miljoonalla 120 miljoonaan euroon. Nyt sovittu määrä on se, mitä ympäristöministeriö oli ehdottanut. Valtiovarainministeriön ehdotus oli 90 miljoonaa.
Sote-ratkaisujen aiheuttama epävarmuus on lieventynyt ja investointiavustusten kysyntä on kasvanut parin hiljaisemman vuoden jälkeen.
”Investointiavustusten kysyntä oli viime kevään haussa aika kovaa. Avustusten määrän nostaminen oli todella tarpeellista”, johtaja Kimmo Huovinen Arasta sanoo.
”Vanhusten osalta tarvitaan investointeja sekä uusiin asuntokohteisiin että laadullista tason nostoa korvaamalla vanhoja asuntoja uusilla. Myös opiskelijat tarvitsevat edullisempia asuntoja.”
Tälle vuodelle investointiavustusta on 90 miljoonaa. Siitä noin puolet on käytetty, ja määrä riittää Huovisen mukaan hyvin.
”Noin 300 miljoonan euron valtuus happanee”
Myös normaalin Ara-tuotannon osalta rahaa on riittävästi tarjolla. Budjettiriihen linjauksen mukaan korkotukilainojen myöntämisvaltuus on ensi vuonna yhtä suuri kuin tänä vuonna, 1,95 miljardia euroa.
Tänä vuonna lainojen myöntämisvaltuutta jää käyttämättä, sillä kustannusten nousu ja urakkakilpailujen toimimattomuus on ovat hyydyttäneet aloituksia. Lainan myöntämisvaltuutta ei voi siirtää seuraavalle vuodelle. Tänä vuonna ”happaneekin” Huovisen mukaan noin 300 miljoonan euron valtuus.
Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola arvioi, että tänä vuonna käynnistetään noin 6000-7000 Ara-asunnon rakentaminen. Lukemassa ovat mukana myös investointiavustuksen turvin rakennettavat asunnot. ”Toivon mukaan lukema on lähempänä 7000 asuntoa.”
Pudotus on tuntuva, sillä vuonna 2021 Ara-aloituksia oli 8900 asuntoa.
”Erityisesti pääkaupunkiseudulla on puutetta urakkatarjouksista, ja kalliiden hintojen takia hankkeita on jouduttu hylkäämään”, Huovinen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ara-tuotanto ei jää rahasta kiinni, lainoitusvaltuutta ”happanee” tänä vuonna noin 300 miljoonaa euroa”