Viime vuosien mullistukset energiasektorilla ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaatimukset energiatehokkuuden parantamiseksi ovat nostaneet Danfossin Suomen toimitusjohtajan Markku Muurosen johtaman kylmä- ja lämmitystoimialan, Climate Solutionsin, konsernin sisällä avainasemaan.
Muurosen mukaan energiatehokkuuden parantamisen ohella hukkalämmön talteenotto on ilmastonmuutoksen torjunnassa yksi keskeisiä tekijöitä. Unohtaa ei voi myöskään toimivia kylmäketjuja, jotka ovat yhtä lailla merkityksellisiä tässä yhtälössä.
”Globaalisti ruokahävikki on kolmannes tuotetusta ruuasta. Siitä syntyy jätettä, jonka osuus on kolmasosa ruuantuotannon kasvihuonepäästöistä. Kehittyvissä maissa hävikki muodostuu alkupäässä, kehittyneissä maissa loppupäässä ruuan logistiikkaketjua sekä ruokahävikkinä.”
Heikoin lenkki kylmäketjussa on kuljetus myymälästä kotiin. Kuluttaja on kylmäketjun suurin riski.
”Toimivat kylmäketjut pienentäisivät hävikkiä jopa 20 prosentilla. Jos ruokahävikki olisi valtio, sen päästöt olisivat kolmanneksi suurimmat Kiinan ja USAn jälkeen”, Muuronen sanoo.
Euroopan unionin alueella syntyy hukkalämpöä vuositasolla noin 3000 terawattituntia. Luku vastaa lähes koko asunto- ja palvelurakennusten lämmityksen ja lämpimän käyttöveden vaatimaa energiamäärää. Iso osa hukkalämmöstä voitaisiin ottaa käyttöön ja hyödyntää tähän tarkoitukseen.
”Muutama vuosi sitten EU:ssa noin puolet kaikesta energiasta käytettiin tilalämmitykseen. Ja tuosta 75 prosenttia tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla.”
Markku Muurosen taival Danfossilla
Danfossin Suomen toimitusjohtaja Markku Muuronen on ollut koko uransa, kohta lähes 40 vuotta, saman työnantajan palveluksessa. Aloittaessaan Danfossilla oli Suomessa töissä 30–40 henkeä, nyt danfossilaisia on yli tuhat.
Vuosien varrella Muurosen vastuut ovat lisääntyneet nopeasti talotekniikan ja teknologian ollessa aina työn kovinta ydintä. Osa urasta vierähti Tanskassakin.
Danfossin kylmäliiketoiminta oli pitkään Muurosen vastuualuetta, mutta organisaatiomuutosten myötä Cooling & Heating -liiketoimintaryhmästä muodostettiin Climate Solutions -divisioona, jonka toiminnasta Muuronen vastaa toimitusjohtajuuden ohessa.
Suomessa hiukan yli 10 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan lämpöpumppujen avulla hukkalämmöstä, mutta kasvupotentiaali on merkittävä. Esimerkiksi omakoti- ja paritaloista lämpiää vielä 500000 suoralla sähköllä.
Tilalämmityksestä vasta 15 prosenttia tuotetaan lämpöpumpuilla, mutta niiden määrä on kovassa kasvussa. Suomessa lämpöpumppuja myytiinkin viime vuonna eniten Euroopassa taloutta kohden.
”Lämpöpumpuilla voitaisiin globaalisti saavuttaa jopa kahdeksan prosentin energiansäästö, mikä on samaa luokkaa kuin taajuusmuuttajilla”, Muuronen painottaa.
Toisaalta taloteknisten järjestelmien osuus maailman sähkönkulutuksesta on 17 prosenttia, ja molemmat luvut ovat kasvussa. Ilmaston lämpeneminen pienentää tilalämmityksen tarvetta, mutta samaan aikaan jäähdytyksen osuus kasvaa voimakkaasti.
”Sähkö on jatkossakin merkittävin energian käytön ja siirron muoto. Suurin haaste on sen säilöminen taloudellisesti.”
Suomalaiset korkeassa kurssissa
Danfossilla on kolme eri divisioonaa, joihin kuuluu useita eri liiketoimintayksiköitä. Kaksi muuta divisioonaa, joiden alle liiketoimintayksiköitä on sijoitettu, ovat Power Solutions ja Power Electronics and Drives.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikilla yksiköillä on annettavaa eikä vähiten Drivesiin kuuluvalla taajuusmuuttajia valmistavalla Vaconilla, jonka Danfoss osti Helsingin pörssistä vuonna 2014 miljardilla eurolla.
Vaconilla onkin vahva rooli niin Danfossille kuin talotekniikan keskeisissä sovelluksissa. Vaconin ja suomalaisten vahvaa roolia Danfossin Power Electronics and Drives -liiketoiminnassa todistaa se, että koko segmentin vetäjä on ollut vuodesta 2014 alkaen suomalainen. Ensiksi Vesa Laisi ja tämän vuoden alusta Mika Kulju.
Hiilineutraalius ja ilmastonmuutoksen torjunta ovatkin keskeisiä osia Danfossin ESG (environment, social, governance) -tavoitteissa. Kaksi muuta ovat kiertotalous ja diversiteetti eli monimuotoisuus.
Yrityskaupalla kiinni kiinteistöihin
Suomi on ollut vuosien varrella tärkeä kumppani Danfossille myös yrityskaupparintamalla. Kaikki kaupat eivät ole menneet ihan nappiin, mutta suurimpaan osaan yhtiössä voidaan olla tyytyväisiä.
Yksi Danfoss Climate Solutionsin kannalta keskeinen yrityskauppa tehtiin vuonna 2019, kun Danfoss osti kaukolämmitettyjen kiinteistöjen lämmityksen valvontaan ja ohjaamiseen erikoistuneen Leanheatin. Yritys valvoo Suomessa jo 150 000 asunnon olosuhteita, mutta toimintaa ollaan laajentamassa konsernin siipien suojissa jo muihinkin maihin.
”Leanheat on ollut meille erinomainen yritysosto, ja teemme heidän kanssaan paljon yhteistyötä”, Muuronen kertoo.
”He analysoivat kiinteistön ongelmat, me tarjoamme siihen osaamista ja komponentit. Lisäksi on muistettava, että se, joka hallitsee dataa, hallitsee markkinoita.”
Megatrendit ohjaavat Danfossinkin toimintaa. Niitä ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ohella kaupungistuminen, sähköistyminen, digitalisoituminen sekä ruuan ja veden tuotanto. Yhtiö on satsannut oikeaan aikaan ja oikeaan suuntaan, minkä ansiosta sen liikevaihto on ollut kymmenen prosentin kasvussa.
Viime vuonna Danfoss-konsernin liikevaihto ylitti 10 miljardin rajan. Digitalisaation merkitys avautuu luvuissa. Muurosen mukaan joka ikinen tunti nettiin liitetään yli miljoona uutta laitetta. Vuonna 2022 iot-laitteita oli kytketty verkkoon noin 13 miljardia kappaletta, vuoteen 2030 mennessä luku on jo noin 30 miljardia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Danfossin toimitusjohtaja Markku Muuronen: Koko EU lämpiäisi hukkalämmöllä”