Siirtymä puhtaaseen ja päästöttömään yhteiskuntaan vaatii panostuksia ja uhrauksia kaikilta. Kirkkonummella Destian Getbergin kiviainesalueella oli mahdollisuus tutustua vedyn hyödyntämiseen työmaakäytössä. Samassa yhteydessä nostettiin esille myös muita mahdollisuuksia pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Destialla on kovat päästötavoitteet. Vuoteen 2030 mennessä kaikilla alkavilla hankkeilla on käytössään rakennushankkeen hiilijalanjäljen laskenta ja raportointi, mahdollisuus hiilineutraaliin tuotantoon ja vähähiilisten materiaalien käyttöön sekä sertifioidut kompensaatiopalvelut.
Siihen mennessä Destia aikoo olla oman tuotantonsa osalta sataprosenttisesti hiilineutraali. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii useita toimenpiteitä, joista vedyn hyödyntäminen tarjoaa kiinnostavia vaihtoehtoja etenkin infrahankkeissa, jotka usein sijaitsevat heikkojen yhteyksien päässä.
”Pystymme optimoimaan kuljetus- ja työkoneiden käyttöä erittäin tehokkaasti, koska siihen on hyviä käytännön sovelluksia. Sähköistämme myös kalustoamme jossain määrin ja investoimme tällä hetkellä paljon sähkökäyttöisiin autoihin”, Destian kehittämispäällikkö Johannes Lehtio kertoo.
”Lisäksi Destia toimii vähähiilisten rakennusmateriaalien edelläkävijänä, mutta kaikilla näilläkään toimilla meillä ei ole mahdollista saavuttaa päästöissä 0-tasoa. Esimerkiksi uusiutuvilla polttoaineilla pystymme vähentämään päästöjämme 90 prosenttia, mutta siihen jää vielä kymmenen prosenttia leikattavaa”, Lehtio huomauttaa.
Työmaat pyörivät dieselillä – vielä toistaiseksi
Tällä hetkellä infratyömailla tehdään sähköä diesel-generaattoreilla. Kun Destia rakentaa ja kunnostaa infraa, on työmaiden kirjo valtava aina sähköverkko- ja siltatyömaista rataverkkoon.
”Nämä sijaitsevat usein alueilla, jonne sähkö pitää viedä mukana. Joka vuosi teemme sähköä generaattoreilla keskimäärin sadalla työmaalla”, Lehtio kertoo.
Pienimmät kannettavat polttomoottorigeneraattorit ovatkin jo syrjäytymässä akkuvirtalähteillä, samoin kuin akkukäyttöiset käsityökalut ovat syrjäyttäneet monia perinteisiä työkaluja, koska ne ovat mukavampia käyttää. Akkukäyttöisten laitteiden etuina ovat hajuttomuus, äänettömyys ja suhteellinen keveys, jolloin niitä on helppo viedä työmaalle.
”Sen sijaan suuremman luokan generaattoreille, joita tarvitaan lämmittämään työmaakoppeja, valaisemaan työmaata tai antamaan virtaa pumppaamolle, ei ole vielä tähän mennessä ollut haastajaa. Paitsi ehkä nyt”, Lehtio toteaa.
Lehtio vietti aiemmin parisen päivää Niinimäen tuulipuistotyömaalla Pieksämäellä, jossa Destia rakentaa 22 tuulivoimalalle perustat ja tieverkot sekä kaapelikaivannot ja nostopaikat. Siellä oli tarkoitus kokeilla uutta vetyteknologiaan pohjaavaa työmaasähköntuotantoa.
Tuulipuistotyömaa valikoitui uuden tekniikan koekentäksi, koska se edustaa hyvin monipuolista infrarakentamista. Sijainti, olosuhteet ja laaja työmaa-alue asettavatkin omat haasteensa sekä vedyn toimitusketjulle että laitteiston liikuteltavuudelle.
”Operoitava alue on todella valtava. Kokeilussa käytimme laitetta työmaatoimiston ja sosiaalitilojen lämmitykseen sekä valaistukseen ja myös sähköajoneuvojen lataamiseen”, Lehtio kertoo.
Juuri sähköautojen lataamista hän pitää mielenkiintoisena, koska Destia investoi tällä hetkellä rajusti sähköautoihin, eikä ainoastaan Destia vaan myös moni muu taho. Toisaalta metsissä ja maaseudulla sähkö tehdään tällä hetkellä diesel-generaattoreilla.
”Työmailla on jatkossa pystyttävä lataamaan sähköautoja, ja on aika tekopyhää ladata niitä diesel-generaattorilla”, Lehtio huomauttaa.
”Kokeilussa saimme hyvän käsityksen myös laitteiston liikuteltavuudesta ja käyttömahdollisuuksista laajalla työmaa-alueella.”
Mitä Destialla opittiin: Laite oli yhtä helppo ja toimintavarma kuin diesel-generaattori. Se yhtäläisyys laitteilla on, että dieseliä ei saa päästä maahan eikä vetyä ilmaan.
Toisekseen, tuote on hyvinkin valmis ja niitä on käytetty jo pitkään Saksassa. Paras puoli on päästöttömyys ja äänettömyys. Haasteeksi muodostuu vedyn saatavuus.
Toistaiseksi 12 kaasupullon paketteja tarvitaan 1–5 viikossa yhtä generaattoria kohden. Niitä saadaan minne vain, mutta vihreää vetyä on saatavilla rajoitetusti. Jotta tällaista laitetta voisi hyödyntää, pitää vedylle olla paremmin toimiva varastointi ja jakeluketju.
Päästötön sähkö tuotetaan polttokennoilla
Saksalaisen SFC Energyn kehittämällä polttokennotekniikkaan perustuvalla generaattorilla sähkö tuotetaan työmaalla päästöttömästi perinteisen diesel-käyttöisen generaattorin sijaan. Laitteella voidaan tuottaa kaikki työmaalla tarvittava sähkö 8,5 kilowatin jatkuvalla teholla ja puolen tunnin ajan jopa yli 20 kilowatin teholla.
Kun myös työmaalla käytettävät ajoneuvot ovat sähkökäyttöisiä, hoituu myös niiden ”tankkaus” samalla kertaa. Ainoa varjopuoli ratkaisussa on vedyn riittävyys.
Sähkönkulutuksesta riippuen vetykaasupaketista riittää energiaa 1–5 päiväksi, ja sitten tarvitaan uusi paketti. Yhdessä paketissa on 12 kaasupulloa, joissa kussakin on kilo vetykaasua 200 baarin paineessa.
Saksassa vetyaggregaatista on malli, jonka voi tankata huoltoasemalla vetytankkauspisteestä, mikä helpottaa laitteiden hyödyntämistä. Suomessa tämäkin on mahdollista tulevaisuudessa, sillä parhaillaan on meneillään jopa useita eri toimijoiden vetämiä hankkeita, joissa vetytankkausinfraa kehitetään.
Meneillään olevat ja suunnitellut vetytankkausasemahankkeet
Suomi oli jo kertaalleen vetytalouden suurvalta, kun Woikoski – joka on tuottanut vetyä teollisesti Suomessa jo vuodesta 1913 lähtien – rakensi Suomeen vuonna 2014 kolme ja Ruotsiin vuonna 2015 yhden vetytankkausaseman. Göteborgiin rakennettu asema oli osa Euroopan HIT-2-Corridors -vetytankkausasemaverkostosuunnittelua, joka ei koskaan toteutunut.
Nyt vetytalouteen ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin on jälleen herätty, ja useat toimijat ovat ilmoittaneet hankkeistaan – myös vedyntuotannon osalta. Oheisessa listassa kuitenkin keskitytään tankkausasemiin, koska ne ovat ratkaisevassa asemassa vedyn käytön yleistymisessä arjessa – ja työmailla.
P2X Solutions rakentaa Järvenpäähän valtatie 4:n välittömään läheisyyteen Helsingin seudun ensimmäisen vedyn tankkausaseman. Asema on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2024. Sillä on rakenteilla myös tankkausasema yhtiön Harjavallan vihreän vedyn tuotantolaitoksen yhteyteen.
Start-up yritys HydRe valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Helen suunnittelee tuuli- ja aurinkosähköllä tuotetun vihreän vedyn tankkausasemaa Vuosaareen. Se palvelisi raskasta liikennettä vedyntuotannon ja -jakelun alettua vuonna 2024. Lisäksi norjalainen Norwegian Hydrogen aikoo rakentaa 21 vetytankkausasemaa Suomeen.
Ahvenanmaalainen OX2 Åland aikoo rakentaa Ahvenanmaan Möckelöön suuren energiapuiston aurinkovoimaloineen ja vetypolttoaineasemineen. Hyundain ja OX2:n yhteishankkeen tavoitteena on tehdä Ahvenanmaasta vetyajoneuvojen pilottialue.
Vetypolttoaineaseman on määrä valmistua suunnitteilla olevan OX2:n suuren aurinkovoimapuiston yhteyteen vuonna 2024. Puistoon kaavaillaan myös laajamittaista energian akkuvarastointia, joka mahdollistaa sekä sähköautojen pikalatauksen että sähköverkon tasapainottamisen tarvittaessa.
Myös projektikehittäjä Flexensin useista energiahankkeista yhdessä on aikomus perustaa Lempäälään vihreän vedyn tuotantoyksikön yhteyteen vedyn tankkausasema.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Destia kokeilee vetyteknologiaa työmaillaan – ”Paras puoli on päästöttömyys ja äänettömyys””