Energiamurroksen seuraava askel

Uusiutuvat energiaratkaisut ovat jo uusi normaali. Energiamurroksen näkökulmasta olemme kuitenkin ottaneet vasta ensimmäisen askeleen.

Kiinteistöalan energiamurros on edennyt häkellyttävän nopeasti: tänä vuonna valmistuvan kiinteistön käytönaikaiset päästöt ovat 70–90 prosenttia pienemmät kuin 15 vuotta sitten valmistuneen. Syynä ovat parantunut energiatehokkuus ja uusiutuvan energian yleistyminen.

Samalla EU tavoittelee entistä kunnianhimoisemmin päästötöntä rakennuskantaa niin uusien kuin olemassa olevien kiinteistöjen osalta. Uusiutuvista energiaratkaisuista on tullut erityisesti uudisrakentamisessa normi.

Kiinteistönomistajalle tämä tarkoittaa todellisia vaihtoehtoja. Lisääntynyt kilpailu eri energiaratkaisujen välillä kirittää teknologian ja liiketoimintamallien kehittymistä ja nopeuttaa energiamarkkinan avautumista.

Samalla myös energiajärjestelmän huoltovarmuus paranee: uusiutuva energia tuotetaan hajautetusti, jolloin energiajärjestelmä on poikkeustilanteissa toimintavarmempi kuin keskitetty järjestelmä.

Uusiutuvaan energiaan perustuvassa järjestelmässä energiaa tuotetaan yhä useammassa paikassa, useammilla teknologioilla ja tuotanto vaihtelee erityisesti sään mukaan. Hetkittäin sähköä on tarjolla lähes ilmaiseksi ja käytännössä päästöttömästi. Toisina hetkinä energia on kallista ja päästöintensiivistä.

Tämä lisää tarvetta hyödyntää energiaa silloin, kun sitä on runsaasti saatavilla, ja vähentää kulutusta silloin, kun tuotannossa on niukkuutta.

Kysymys ei enää ole pelkästään siitä, miten energia tuotetaan. Kysymys on siitä, miten energian tuotannon ja kulutuksen kokonaisuutta johdetaan. Arvo syntyy siitä, kuinka hyvin eri energiajärjestelmät ja -teknologiat toimivat yhdessä.

Suomen sähköverkolta vaaditaan jatkossa nykyistä enemmän joustavuutta. Kun lämmitysenergiantuotanto sähköistyy, siitä tulee merkittävä osa sähköverkon tasapainottamista.

Joustokykyä rakennetaan eri tavoin. Esimerkiksi kaukolämpöyhtiöt investoivat suuriin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin, ja maalämpöjärjestelmät muodostavat kasvavan virtuaaliverkoston, joka kykenee mukautumaan sähköverkon tarpeisiin aiempaa joustavammin.

Seuraavassa vaiheessa energiamurrosta kiinteistöt ovat osa laajempaa energiajärjestelmää samalla tavoin kuin yksittäiset teknologiat, kuten lämpöpumput, pienydinvoima ja vetyteknologia. Tulevaisuuden kiinteistö ei ole pelkästään energian kuluttaja, vaan aktiivinen toimija, joka tuottaa, varastoi ja joustaa sähköverkon tarpeiden mukaan.

Kehitys on siirtänyt energiantuotannon vastuuta energiayhtiöiltä kiinteistönomistajille. Tämä on luonut tarpeen kiinteistökohtaisten energiajärjestelmien ammattimaiselle hallinnalle ja vauhdittanut palvelumallien kehittymistä.

Kokemukseni mukaan palvelumalli nähdään kiinteistönomistajien keskuudessa kiinnostavana ja riskittömänä vaihtoehtona. Palvelumalli mahdollistaa energiajärjestelmien rakentamisen ja hallinnan teollisessa mittakaavassa, mikä laskee yksikkökustannuksia ja parantaa laatua. Tämä kehitys on herättänyt laajaa kiinnostusta myös pääomasijoittajien keskuudessa, ja monet niistä ovat lähteneet aktiivisesti vauhdittamaan alan kasvua.