Kiinteistö- ja rakentamisalalla käydään paljon keskustelua siitä, että tarvitsemme lisää osaavaa työvoimaa. Kuten ROTI 2025 -raportti kertoo, yli 20 prosenttia alan työvoimasta eläköityy lähiaikoina. Samalla ikäluokat pienenevät, joten kiinteistö- ja rakentamisala kamppailee kaikkien muiden alojen tavoin nuorista.
Myös alan osaajien vaatimustaso kasvaa, kun kiinteistö- ja rakentamisalalla on hoidettava oma erittäin keskeinen roolinsa päästövähennystavoitteissa.
Keskustelu painottuu kuitenkin hyvin vahvasti nimenomaan rakentamisen ja korjausrakentamisen ammattilaisiin. Rakentaminen on hyvin suhdanneherkkä toimiala ja on aivan luonnollista kantaa huolta siitä, että nyt työttömäksi jääneet rakentamisalan ammattilaiset menetetään muille toimialoille ja suhdanteiden parantuessa alan työvoimapula vain pahenee.
Osaajapulakeskustelusta unohtuu kuitenkin usein rakennusten ylläpidon ammattilaiset eli isännöitsijät ja kiinteistöpalvelualan ammattilaiset. Jos ketjun loppupää pettää, on aivan sama kuinka älykkäitä ja energiatehokkaita rakennuksia Suomeen rakennetaan.
Myöskään korjausrakentamisessa tuskin päästään ilmaston ja ympäristön kannalta parhaimpaan lopputulokseen, jos isännöinti ei ole vahvasti mukana suunnitteluvaiheessa. Etenkin, kun puhutaan taloyhtiöistä, isännöinti on paljon vartijana.
Suuri osa Suomen kerrostaloista on rakennettu 1970–80-luvuilla. Nämä rakennukset ovat nyt parhaimmassa peruskorjausiässä. Mikäli Suomeen halutaan energiatehokkaampia rakennuksia, ovat taloyhtiöt, eli osakkaat, voitettava energiatehokkuusremonttien, vähäpäästöisempien tuotteiden ja älykkäiden energianhallintapalveluiden puolelle. Nykyisessä taloustilanteessa monissa taloyhtiöissä on lykätty remontteja karsittu kaikki ei-pakollinen.
Tarvitsemmekin osaavia isännöitsijöitä, jotka pystyvät perustelemaan osakkaille, miksi heidän kannattaa panostaa myös energiatehokkaaseen asumiseen. Ylevä tavoite Suomen päästövähennyksien saavuttamisesta harvemmin riittää perusteluksi, kun osakkaan kukkarolle käydään.
Isännöitsijöiden tarve korostuu erityisesti alueilla, joilla väestö vähenee ja rakennuskanta vanhenee. Tällaisilla alueilla on erityinen tarve hallita korjausvelkaa suunnitelmallisesti.
Ammatillisen koulutuksen aikuisiin kohdistuneet leikkaukset ovat osuneet merkittävästi kiinteistö- ja rakentamisalalle, vaikka alan osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Käytännössä kaikki isännöintialalle tulevat ovat alanvaihtajia, sillä alalla toimiakseen tulee olla täysi-ikäinen. Alalle ei ole myöskään tarjolla ammatillista perustutkintoa tai korkeakoulututkintoa, joten nuorten saaminen alalle on haastavaa. Paitsi isännöinti, myös koko kiinteistö- ja rakentamisala, tarvitsee aikuiskoulutuksen kautta saatavaa työvoimaa jatkossakin.
Jos haluamme säilyttää rakennuskantamme arvon ja saavuttaa ilmastotavoitteet, emme voi nojata vain siihen, mitä uutta rakennetaan. Tarvitsemme rinnalle vahvaa osaamista rakennetun ympäristön ylläpitoon, ja tämä edellyttää vahvaa panostamista myös ammatilliseen aikuiskoulutukseen!
www.roti.fi www.roti.fi/blogit
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ilman isännöitsijöitä energiatehokkuus jää suunnitelmaksi”