Kun moukarikuula osuu rakennuksen kylkeen, on jotain mennyt vikaan jo kauan sitten. Meidän rakennusalalla toimivien kuuluu olla hereillä, jotta saamme aikaan tulevaisuuden kestävää rakennuskantaa. Ratkaisu löytyy elinkaariajattelusta. Energiatehokkuus, muuntojoustavuus ja pitkäaikainen käytettävyys määrittävät, millaisia rakennuksia rakennamme.
Rakennushankkeen onnistuminen pohjustetaan paljon piirustuspöytää aiemmin. Kun elinkaariajattelu ohjaa hanketta alusta alkaen, syntyy rakennus, joka kestää aikaa, käyttöä ja muutosta. Ajantasaiset tekniset ratkaisut ovat kelpo renkejä elinkaariajattelun isännöidessä.
Jos rakennushankkeessa keskitytään vain alkuinvestointiin, käytön ja ylläpidon kustannukset jäävät sivuosaan. Rakennuksen energiakustannukset muodostavat kuitenkin jopa 40 prosenttia sen koko elinkaarikustannuksista. Ilman elinkaarijohtamista toistetaan vanhoja malleja: pyritään minimitasoon ja perusratkaisuihin. Lopputuloksena käsissämme on rakennus, joka ei ole muuntojoustava, energiatehokas saati pitkäikäinen.
Rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu keskimäärin 15–20 vuoden välein. Toimistotiloista tulee laboratorioita, kouluista palvelutaloja, liikekeskuksista asuntoja. Jos muuntojoustavuutta ei ole huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, muutokset ovat kalliita tai mahdottomia. Jos tilaaja ei sitä vaadi, suunnittelijat optimoivat ratkaisut vain nykyhetkeen – ja pahimmillaan rakennus vanhenee jo ennen valmistumistaan.
Muuntojoustavuus on keskeinen osa rakennuksen elinkaariajattelua: tilojen kyky mukautua vähentää korjaus- ja uudisrakentamisen tarvetta, pidentää rakennuksen käyttöikää ja vastaa paremmin tuotto-odotuksiin.
Jos tilaaja vaatii jo hankkeen alussa elinkaaritietoa kaikista materiaaleista – betonin, teräksen ja eristeiden hiilijalanjäljestä valmistuksesta kierrätykseen – koko arvoketju alkaa toimia sen mukaisesti. Suunnittelijoiden on perusteltava valintansa elinkaarinäkökulmasta, eivätkä urakoitsijat voi kilpailuttaa vain alkuinvestointia, kun materiaalien kokonaishiilijalanjälki on tuotava esiin.
Sama logiikka jatkuu rakennuksen käyttövaiheessa. Rakennusautomaatio tuottaa jatkuvasti dataa lämpötiloista, ilmanvaihdosta, energiankulutuksesta ja käyttöasteista. Datan analysointi auttaa energiankäytön optimoinnissa sekä paljastaa piileviä ongelmia, joita perinteisillä kiertokäynneillä ei havaita.
EU:n energiatehokkuusdirektiivit ja ympäristöministeriön linjaukset edellyttävät, että uudet rakennukset ovat energiatehokkaita ja hyödyntävät uusiutuvaa energiaa. Hyvin suunniteltu automaatio voi vähentää energiankulutusta jopa 20–40 prosenttia, jos elinkaariajatteluun sitoudutaan.
Kun omistaja tai rahoittaja vaatii dataa johdonmukaisesti läpi projektin ja rakennuksen eliniän, jokainen osapuoli joutuu vastaamaan valinnoistaan ja elinkaariajattelu muuttuu paperilta käytännöksi.
Asetetaan kunnianhimoisempia tavoitteita ja johdetaan hankkeita elinkaarinäkökulmasta jo ensimmäisestä palaverista lähtien. Se ei maksa enempää, vaan maksaa itsensä takaisin, korkojen kera.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Johdatko elinkaariajattelua?”