Kaupunkirakentamiseen soveltuvien ja sen vetovoimaisuutta lisäävien uusien asumiskonseptien Urba-tutkimus on loppusuoralla. Mielenkiintoista on nähdä, toteutetaanko TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:n tutkimuksen uusia konsepteja lähitulevaisuudessa.
Mihin nousee esimerkiksi ensimmäinen hybriditalo, yhdistetty kauppa-asuintalo? Se saattaisi olla lähiöiden vetovoimaisuuden kannalta ratkaiseva konsepti Helsingin seudulla. Entä milloin Suomessa nähdään ensimmäinen sveitsiläisen mallin mukainen, kiireisten uraihmisten James-portieeripalveluja tarjoava kerrostalo?
Kuuntelin maanantaina kahden Urba-tutkijan näkemyksiä asumiskonseptien kehittämisestä Aalto-yliopiston YTK:ssa. Tutkijat ovat pettyneitä siihen, että asuntorakentajat eivät ole olleet riittävän innostuneita osallistumaan konseptien kehitystyöhön. Ilahduttavan poikkeuksen tekee NCC.
Jäin pohtimaan, miksi uudet konseptit eivät innosta asuntorakentajia. Onko syynä pelkästään se, että asuntokauppa käy riittävällä katteella ilman kehitystyötä? Vai ovatko asuntorakentajat liian likinäköisiä säästäessään kehitystyössä?
Uusien konseptien toteutus näyttää nyt jäävän omatoimisten ryhmärakentajien tai sen kaltaisten yhteisöjen vastuulle. Ryhmärakentajat pyrkivät paitsi saamaan aikaan yksilöllisiä tarpeita täyttävän asuintalon myös säästöihin asuntorakentamisen kustannuksissa.
Odotan mielenkiinnolla, millaisia asuntoja syntyy Helsingin Vanhankaupunginkosken lähellä olevaan pientaloyhtiöön tai Jätkäsaaren Koti kaupungissa ry:n kerrostalokohteeseen.
Markkinoilla on tutkijoiden mukaan selvästi syntymässä kysyntää muullekin kuin vuosikymmeniä sitten kehitetyille massatuotannon asuntoplaaneille. Heräävätkö asuntorakentajat tähän kysyntään?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Mistä asuntokonseptit saavat uutta potkua?”