Älykkään sähköverkon palvelut kiinnostavat suomalaisia, kunhan he saavat niistä käytännön hyötyä. Näin arvioidaan Kuluttajatutkimuskeskuksen raportissa, joka selvitti kuluttajien asennetta sähkömarkkinoiden uusiin mahdollisuuksiin.
Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta väittelevä VTM Jukka Heinonen toteaa. Ratkaiseva tekijä näyttäisi alueen sijaan olevan kulutuksen volyymi, joka vaikuttaa niin merkittävästi, että korkeampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonekaasupäästöihin aluerakenteista riippumatta.
YIT ja HK Ruokatalo ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen HK Ruokatalon kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta. Energiansäästöinvestoinnit suunnitellaan toteutettaviksi muun muassa Esco (Energy Service Company) -energiansäästöhankkeina. Samassa yhteydessä HK Ruokatalo liittyy kansalliseen energiatehokkuussopimukseen ja sitoutuu sopimuksen mukaisiin energiansäästötavoitteisiin.
Ensi kesän asuntomessualueen kahdesta omakotitalosta tavoitellaan nollaenergia- tai lähes nollaenergiatasoista. VTT:n suositteleman määritelmän mukaan nollaenergiatalossa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on vähintään saman verran kuin käytetyn uusiutumattoman energian määrä.
Suomalaiset kaukolämpöalan yritykset ovat yhdessä Finpron kanssa yhdistäneet voimansa pyrkiäkseen kansainvälisille markkinoilla. Finpro selvitti viime vuonna Kiinan, Venäjän, Kazakstanin ja viiden Itä-Euroopan maan kaukolämpöjärjestelmien uusimisen avaamia liiketoimintamahdollisuuksia. Selvityksen pohjalta suomalaisyritysten osaamisesta muodostettiin kokonaisuus, joka kattaa kaukolämmön ja -jäähdytyksen, verkoston, laitteet, tuotannon, järjestelmän hallinnan, huollon ja konsultoinnin.
Suomen Arkkitehtiliitto Safan kestävän kehityksen palkinto TunnustusPaanu on myönnetty Oulun kaupungin rakennusvalvonnalle. Palkinto myönnettiin pitkäjänteisestä rakentamisen laadunohjauksen ja ennakko-ohjausprosessin kehittämisestä. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on vuodesta 2007 keskittynyt erityisesti energiakysymysten ratkomiseen.
EU:n energiatehokkuusdirektiivi on menossa Suomen kannalta hyvään suuntaan, arvioi elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.). Alun perin direktiivistä uhkasi tulla Suomen kuntasektorille massiiviset 800 miljoonan euron vuotuiset lisäkulut, kun jäsenvaltioiden olisi pitänyt korjata vuosittain kolme prosenttia julkisista kiinteistöistä tiukimpien energiatehokkuusvaatimusten mukaisesti.
Helsingin alueen kaukolämmön kulutus näkyy nyt konkreettisesti kaupunkikuvassa, kun modernisoidun Helsingin Energian Alppilan lämpökeskuksen 35 metriä korkea piippu valaistaan lämpöenergian kulutuksesta kertovaksi mittariksi. Valaistuksen väri vaihtuu kaukolämmön kulutuksen mukaisesti yhdeksänportaisen asteikon mukaan. Kun kaukolämmön kulutus nousee korkeaksi, väri on punainen ja vastaavasti matala kulutus näkyy vihreänä. Valaistus näkyy parhaiten Töölönlahden suunnasta.
