Tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelä on huolissaan teiden ja siltojen kunnosta. Ehdotettu perustienpidon rahoitus ei kata toimialan kustannusten nousua ja vaikeuttaa siksi teiden ja siltojen kunnon ylläpitoa päällystetyllä tieverkolla. Sorateiden kunto sen sijaan paranee puuhuoltoon turvaamiseen suunnatun lisärahoituksen avulla.
Liikenne- ja viestintäministeriö vaatii, että ensi vuonna käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti Helsinki-Vaalimaa -moottoritien toteuttaminen Kehä III:lla, Seinäjoki-Vaasa -radan sähköistäminen sekä Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentaminen korottomalla aikaistamisrahoituksella. Valtiovarainministeriö on poistanut nämä hankkeet ensi vuoden budjettiesityksestään.
Kehä I perusparannustyön yhteydessä rikkoontui päävesijohto torstaina 31.7. ennen puoltapäivää Espoon Leppävaarassa Ruutikadun lähellä. Vuoto aiheutti häiriöitä vesijohtoverkoston painetasossa muun muassa Lintuvaaran, Karakallion, Kilon, Laaksolahden, Viherlaakson, Lippajärven ja Vanhankartanon alueilla.
Valtatielle 19 välillä Atrian eritasoliittymä-Hipintien liittymä Nurmossa laaditaan tiesuunnitelmaa, joka sisältää ohituskaistojen rakentamisen siten, että molempiin ajosuuntiin tulee kaksi ajokaistaa. Ajosuunnat erotetaan keskikaiteella liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Valtatien leventäminen tehdään nykyisen tien länsipuolelle. Olemassa olevien peltojen salaojajärjestelmien muutokset sisältyvät hankkeeseen.
Kuntaliitto pitää valtion budjetin pyrkimystä tukea tienpitoa ja joukkoliikennettä oikean suuntaisena, sillä investoinnit ovat välttämättömiä kansantalouden ja ympäristön kannalta. Toisaalta kuntia ei pitäisi Kuntaliiton mukaan velvoittaa osallistumaan tienpitoon nykyistä enemmän, koska kaikki liikenteestä saatavat verotulotkin ohjautuvat valtiolle.
SAK:n ja Suomen Tieyhdistyksen mielestä valtion tulisi aikaistaa valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa mainittuja liikenneväylähankkeita. Molemmat katsovat, että väylähankkeiden avulla olisi mahdollista parantaa suhdannetilannetta. SAK:n mukaan nyt käynnissä olevien suurten rakennushankkeiden päättyminen vapauttaa rakennusalalle voimavaroja, joiden hyödyntäminen esimerkiksi kehäradan rakentamisessa olisi perusteltua.
Vantaan kuntatekniikan jaosto on valinnut Fin-Seula Oy:n rakentamaan Pakkalassa sijaitsevan Valimotien Ylästöntien ja Tasetien välisen osuuden, Valimokujan Valimotien ja Kappalaisentien välillä sekä tekemään muutostyöt Nilsaksenpolun, Harkkokujan ja Tasetien liittymissä. Urakan kokonaishinta on hiukan alle 3,5 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.
Hämeen ympäristökeskus on antanut päätöksen NCC Roads Oy:n omistukseen alkuvuonna siirtyneen Valtatie Oy:n vanhan asfalttiaseman maaperän puhdistamisesta Riihimäellä. Mineraaliöljyllä ja PAH-yhdisteillä pilaantuneen maa-aineksen määräksi on arvioitu noin 8 000 tonnia. Alueen pinta-ala on noin 1,8 hehtaaria ja maaperä on täyttömaata 0,5-1,5 metrin syvyyteen maanpinnasta. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Työt käynnistyvät elokuun alussa.
