Omaksi lunastettavia vuokrapientaloja voidaan rakentaa koko Suomeen

Kokonaisuutena asuntopolitiikka painottuu Helsingin seudun ongelmiin ja muu maa jää mirrin osalle. Esimerkiksi vuokra-asuntojen korkotukilainoituksen omavastuukorkoa ei alenneta, vaan vuokra-asuntotuotantoa piristetään 10000 euron asuntokohtaisella käynnistysavustuksella. Vaikutukseltaan se vastaa 0,5-1 prosenttiyksikön alennusta korkotukilainan omavastuukorkoon. Tämä tukimuoto on kuitenkin rajattu koskemaan Helsingin seudun 14 kuntaa.

Hetemäki ei näe pääkaupunkiseudun painottamista ongelmana. Hänen mukaansa käynnistysavustuksen tarkoituksena on kompensoida Helsingin seudun muuta maata kalliimpia rakennuskustannuksia. Runsaasta kysynnästä huolimatta Helsingin seudulle ei ole rakennettu nykyehdoilla riittävästi vuokra-asuntoja. Muun maan pieni vuokra-asuntotuotanto taas selittyy sillä, että siellä asunnoille ei ole kysyntää.

Helsingin seudun kuntien ja valtion aiesopimusluonnokseen sisältyvä vuokra-asuntotuotannon välimalli tulee käyttöön myös muualla Suomessa. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina 20 vuotta. Tukimuotoina ovat valtion täytetakaus ja Ara-hintainen tontti kohteen sijoittuessa valtion tai kunnan luovuttamalle tontille. Kohteen luovutuksessa kilpaillaan vuokran edullisuudella.

Asunto-osakeyhtiöille lisää tukea

Iso paino asuntopoliittisessa ohjelmassa annetaan erityisryhmien asuntotuotannon turvaamiselle. Seuraavat kolme vuotta investointiavustus on 85 euroa vuodessa.

Asunto-osakeyhtiöt saavat lisätukea vuonna 2009, jolloin energiataloudellisten korjausten rakennuskustannuksista voidaan lainoittaa korkotukilainalla 50 prosenttia aikaisemman 40 prosentin sijasta.

Hajavesialueiden talousjätevesiavustuksen tulorajoja aiotaan nostaa keskimäärin 30 prosentilla vuosiksi 2008-10. Sen jälkeen tulorajat pienenevät, jotta töitä ei lykättäisi avustusjärjestelmän siirtymäkauden loppuvuosiin ja aiheutettaisi näin kustannuspiikkiä.

Mielenkiintoinen avaus on kasvavia kaupunkiseutuja koskevan selvityshankkeen käynnistäminen. Siinä arvioidaan, kuinka paljon kuntien laatimissa kaavoissa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on tarpeettomasti rakennuskustannuksia kohottavia määräyksiä.

Pienenevän asuntokysynnän alueille ei ole ihmeemmin uusia tukia luvassa. Vuonna 2009 otetaan kuitenkin käyttöön uusi valtion täytetakaus rahalaitoslainoille, joilla maksetaan aravalainoja takaisin.

Sosiaalisia vuokra-asuntoja vapautuu käyttö- ja luovutusrajoituksista yli 70000 vuoteen 2015 mennessä. Jos vapautuvia asuntoja ei säilytetä vuokra-asuntoina, niin tällaisille asuntomarkkina-alueille ei myönnetä normaalien vuokra-asuntojen rakentamiseen tukea kuin painavista tapauskohtaisista syistä.

Tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että asunto-ohjelman lisäkustannus valtiolle on noin 200 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella. Asuntoministeri Jan Vapaavuori laskeskeli, että talouskasvun edistämisen ja sosiaalipuolen laitospaikkojen vähenemisen myötä valtio saa takaisin yli 200 miljoonaa euroa.

Asuntopoliittinen toimenpideohjelma on tarkoitus viedä hallituksen iltakouluun 30. tammikuuta yhdessä Helsingin seudun kuntasopimuksen ja pitkäaikaisasunnottomuutta koskevan paketin kanssa.

Ohjelmasta varovaisia kehuja

Rakennusteollisuus RT kiittää kannanotossaan valtioneuvoston toimeliaisuutta rakennus- ja erityisesti asuntoasioissa, mutta sen mukaan tulokset antavat vielä odottaa itseään. Lauri Tarastin ja Martti Hetemäen selvitysten keinovalikoimiin on löydetty liiton mukaan uusiakin keinoja, mutta nyt on oleellista esitysten toteuttaminen nopeutetulla aikataululla. Erityisen kiireellisenä pidetään KHO:n valitusluvan käyttöönottoa.

Kuntaliitto korostaa kannanotossaan, että asuntopoliittisen ohjelman toteutumista on seurattava ja toimenpiteitä on suunnattava tarvittaessa uudelleen.