Tutustu nyt 1 kk veloituksetta!

Rakennusalalle ilmastonmuutos tuo enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia

Ilmastonmuutosta voi yrittää hillitä, mutta se on jo niin pitkällä, että siihen on pakko myös sopeutua. Jos rakennusala lähtee nopeasti kehittämään uusia teknologioita, niin ilmastomuutos on sille enemmän mahdollisuus kuin vain kustannuksia lisäävä uhka, arvioidaan muuallakin kuin pelkästään ikkuna- ja eristeteollisuudessa.

Ilmastonmuutosta voi yrittää hillitä, mutta se on jo niin pitkällä, että siihen on pakko myös sopeutua. Jos rakennusala lähtee nopeasti kehittämään uusia teknologioita, niin ilmastomuutos on sille enemmän mahdollisuus kuin vain kustannuksia lisäävä uhka, arvioidaan muuallakin kuin pelkästään ikkuna- ja eristeteollisuudessa.
Kuuntele juttu

Maailmanlaajuisesti rakennuskannan osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on 16 prosenttia, jos sähkön käyttöä ei huomioida. Kovimmaksi saastuttajaksi on noussut Kiina. Kaiken kaikkiaan rakennetun ympäristön vaikutus päästöihin on 40 prosenttia. Suomessa rakennusten osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia ja liikenteen 16 prosenttia.

Kaikilla ilmastonmuutoksen aiheuttamilla ääri-ilmiöillä, kuten rankkasateilla, myrskytuulilla ja tulvilla on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.

VTT selvitti vaikutukset

VTT on selvittänyt millaisiin haasteisiin ilmastonmuutos pakottaa rakentajat. ”Kuinka säilyttää rakennukset pitkään ja kuinka estetään niiden vahingoittuminen? Miten riskitekijät tunnistetaan rakentamisessa? Entä pitäisikö muutosta ennakoida kaavoituksessa?”, VTT:n erikoistutkija Heli Koukkari listaa haasteita.

”Yksi merkittävä tekijä tulee olemaan ohjeistuksen kehittäminen.”

Sääolot muuttuvat oikullisimmiksi. Usein toistuvat puuskittaiset ja kovat tuulet aiheuttavat ongelmia, joihin suhtaudutaan nyt uudella vakavuudella.

”Suunnittelukuormia ei kuitenkaan olisi tarvetta Suomessa muuttaa. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota tuulihuippujen ja viistosateiden vaikutuksiin julkisivuissa ja vesikatoilla”, Koukkari toteaa.

Pitkäkestoiset sateet ja tulvat heikentävät maa- ja tierakenteita, kuten on nähty tämän talven urapaikkauksista. Pengersortumat ovat mahdollisia myös meillä. Sateisuus vaikuttaa lisäksi perustuksiin. Jäätyminen ja sulaminen tapahtuvat entistä arvaamattomammin, ja vaurioriskit kasvavat kaikessa rakentamisessa.

Asfaltointi lisää tulvariskiä

”Tulvat ovat aina kuuluneet luonnonrytmiin, nykytulvat ovat vain toisenlaisia, kuten kuluva talvikin on näyttänyt. Kertaluonteiset sademäärät ovat kasvussa”, Koukkari sanoo.

Yhdyskuntarakentaminen on samalla lailla sateiden vaaravyöhykkeessä. Kaupunkiympäristön asfaltoiduilla pinnoilla vedet virtaavat nopeasti, eikä imeytymispintoja ole tarpeeksi. Alikulkuja on jouduttu sulkemaan ja kellareita tyhjentämään vedestä. Ylenmääräinen vesi vaikuttaa muun muassa putkistomitoituksiin ja kattovesien poistamiseen.

Kosteuden vastapainoksi kesäisin esiintynyt kuivuus saattaa alentaa pohjaveden pintaa. Tästä on edelleen seurauksia painumaeroihin putkijohtojen asennuksessa.

”Sateiden ja tuulisuuden aikana työmaiden sääsuojaukset ja kaivantojen suojaukset ovat tärkeitä. Niiden merkitys on suuri työturvallisuudenkin kannalta”, Koukkari sanoo.

Lämpeneminen lyhentää työmaiden pakkasjaksoja

Koukkarin mukaan ilmastonmuutos tuo mukanaan myös myönteisiä vaikutuksia rakennusalalle. ”Talvet lyhenevät ja niin myös työmaita haittaavat pakkasjaksot. Lumikuormat voivat pienentyä Etelä-Suomessa. Keskimääräinen lämpötilan nousu saattaa pienentää lämmitystarvetta.”

Ennusteiden mukaan roudan syvyys pienenisi 0,5-1,0 metriä nykyisestä. Etelärannikolta routa häviäisi käytännössä kokonaan joka toinen vuosi.

Yksi mahdollinen myönteinen seuraus on siltojen pitkäaikaiskestävyyden paraneminen, jos talvisuolausta voidaan vähentää. ”Suunnitteluohjeiden muuttaminen vaatisi kuitenkin laaja-alaisia tutkimuksia, sillä ääri-ilmiöt vaikuttavat ehkä enemmän kuin keskimääräiset muutokset”, Koukkari sanoo.

”Yksi tärkeimmistä rakennusalan keinoista on lisätä nollaenergia- ja -plusenergiatalojen määrää: niiden vaipan lämmöneristyskyky on niin hyvä, ettei erillistä lämmitysjärjestelmää tarvita”, Koukkari sanoo.

 

fakta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakentamiseen

  • tulvat ja rankkasateet lisääntyvät
  • rakenteiden vaurioitumisriskit kasvavat
  • tonttien perustustyöt vaikeutuvat ja tuulet vaikeuttavat myös työturvallisuutta
  • rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kasvavat: matalaenergia- ja passiivitalot yleistyvät
  • lisää eristeitä, energialaseja, matalaenergiavalaistusta, tiiviyttä ja lämmöntalteenottoa
  • lämmön ja kylmän talteenotto maasta, ilmasta ja vedestä kasvaa, samoin uusiutuvan energian käyttö
  • lämmön ja kylmän talteenotto kallioluoliin
  • kuluttajat punnitsevat asumisen viihtyvyyttä (sähkö, lämpö, jäähdytys, tilavuus, neliöt) ekologisiin arvoihin
  • rakennuskustannukset nousevat raskaampien rakenteiden ja päästökaupan vuoksi
  • energian, kuljetusten ja raaka-aineiden hinta nousee
  • asuntoalueet tiivistyvät, uudet alueet sijoittuvat ratojen varsille ja metroasemien tuntumaan
  • joukkoliikenneväyliä rakennetaan lisää
  • keskitetyistä energia- ja jätejärjestelmistä siirrytään paikallisiin ja hajautettuihin, sama voi koskea myös kauppaa ja palveluja
  • lämpenemisen myötä lämmitystarve laskee
  • talvet lyhenevät, etelässä lumikuormat pienenevät ja routa vähenee
  • tunturialueiden matkailurakentaminen kasvaa

Lähde: VTT, Juha Luhanka Rakennusteollisuus RT, Juha Kostiainen YIT

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusalalle ilmastonmuutos tuo enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat