Tutkijoilta tekninen tyrmäys energiamääräysten kiristykselle

”Ympäristöministeriön esittämiä mittavia U-arvojen kiristyksiä ei pitäisi toteuttaa tässä vaiheessa, vaan asiassa tulisi edetä maltillisemmin”, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkija, tekniikan tohtori Juha Vinha. Hän toimi päätutkijana ympäristöministeriön tilaamassa matalaenergiarakenteiden toimivuutta ja rakennusfysikaalisia riskejä selvittäneessä tutkimuksessa. TTY:n mukaan korkeintaan 20 prosentin kiristys on mahdollinen, mutta ei ympäristöministeriön ehdottama jopa 40 prosentin kiristys.

”Vaipparakenteiden kosteustekninen toiminta heikkenee lisäeristämisen seurauksena eikä meillä ole olemassa vielä riittävästi tietoa siitä, miten suuria nämä vaikutukset ovat varsinkin, kun mukaan otetaan vielä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Meiltä puuttuvat myös rakenteiden yksityiskohtaisemmat toteutusohjeet, joilla näitä vaikutuksia voitaisiin eliminoida. Ennen seuraavia suunniteltuja kiristyksiä tulee tehdä paljon perusteellisemmat tarkastelut rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan osalta, mutta myös rakennustekniikan, talouden ja ympäristövaikutusten osalta, jotta voidaan arvioida onko näitä kiristyksiä mahdollista tai järkevää toteuttaa”, Vinha sanoo.

Ympäristöministeriö on ehdottanut 30-40 prosentin kiristyksiä energiamääräyksiin jo vuodesta 2010 alkaen. Kiristysten yksityiskohdat piti julkistaa jo kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2012 oli luvassa vielä uusi mahdollinen tarkistuskierros samalla, kun on tarkoitus siirtyä primäärienergiatarkasteluihin.

TTY:n asiantuntijaryhmän suosittelema kokonaiskiristyksen maksimitaso on 15-20 prosenttia nykyisiin U-arvovaatimuksiin verrattuna.” U-arvojen kiristykset tulee lisäksi painottaa niihin rakennusosiin, joissa määräysten kiristäminen on rakennusfysikaalisesti turvallisinta ja kannattavinta”, Vinha toteaa.

Mikäli näiden kiristysten jälkeen suunnitellaan vielä rakenteiden U-arvojen tai rakennusten energiankulutuksen lisäkiristämistä, on rakennusfysikaalisten tarkastelujen lisäksi tehtävä myös perusteelliset rakennustekniset ja taloudelliset selvitykset sekä ympäristövaikutusten tarkastelut, jotta voidaan arvioida onko näitä kiristyksiä mahdollista tai järkevää toteuttaa.

Vaipparakenteiden kosteustekninen toiminta heikkenee, kun rakenteiden lämmöneristystä lisätään. Tämä johtuu siitä, että rakenteiden ulko-osat viilenevät, jolloin kosteuden kondensoitumiselle ja homeen kasvulle on niissä suotuisammat olosuhteet. Joissakin vaipparakenteissa kosteustekninen toiminta heikkenee muita enemmän, jos niiden lämmöneristystä lisätään. Näitä ovat tuuletetut yläpohjat ja varsinkin ryömintätilaiset alapohjat. Puurakenteinen tuuletettu alapohja on jo nyt kosteusteknisen toiminnan suhteen riskirakenne.

Ulkoseinärakenteissa U-arvojen kiristäminen aiheuttaa merkittäviä teknistaloudellisia ongelmia. Massiiviseinärakenteissa myös rakenteiden kosteustekninen toiminta heikkenee oleellisesti, kun siirrytään käyttämään sisäpuolista lisäeristystä. Maanvastaisissa alapohjissa taas U-arvojen kiristämisestä saatava hyöty on todellisuudessa selvästi pienempi kuin nykyiset laskentamallit osoittavat. Ikkunoiden osalta valmistusteknisten ongelmien lisäksi haasteena ovat lisääntyvät reklamaatiot ikkunoihin tiivistyvästä kosteudesta ja lasien kohovasta särkymisriskistä.

TTY:n kahdentoista hengen asiantuntijaryhmään kuuluivat muun muassa professorit Ralf Lindberg ja Matti Pentti sekä Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja, tekniikan tohtori Jussi Mattila ja erikoistutkija Jukka Lahdensivu.

Lue aiheesta lisää ensi viikolla ilmestyvästä Rakennuslehden numerosta 38.