Rakentajat valmiita muuttamaan 3000 kovan rahan asuntoaloitusta vuokra-asunnoiksi
”Rakennusliikkeillä olisi valmiudet käynnistää välittömästi yli 3 000 vuokra-asunnon rakentaminen”, NCC Rakennuksen toimitusjohtaja Timo U. Korhonen sanoo. Tontit ja suunnitelmat ovat valmiita ja sijoittajiakin on olemassa, ainoastaan rahoitus puuttuu, sillä pankit eivät myönnä rahaa hyvillekään hankkeille.
"Rakennusliikkeillä olisi valmiudet käynnistää välittömästi yli 3 000 vuokra-asunnon rakentaminen", NCC Rakennuksen toimitusjohtaja Timo U. Korhonen sanoo. Tontit ja suunnitelmat ovat valmiita ja sijoittajiakin on olemassa, ainoastaan rahoitus puuttuu, sillä pankit eivät myönnä rahaa hyvillekään hankkeille.
Varsinkin ympäristöministeriön ehdottama välimalli, jossa vuokravelvoite olisi vain 10 vuotta, kiinnostaisi sijoittajia.
”Pelkästään NCC:llä on sijoittajien kanssa esisopimukset 1 200 vuokra-asunnosta, jotka voitaisiin käynnistää napin painalluksella.”
Korhosen mukaan rakennusliikkeet ovat valmiita ottamaan jopa tappiota muuttaessaan kovan rahan asuntotontteja vuokra-asunnoiksi.
Asuntorakentaminen on sukeltanut nopeasti viime kesästä. Korhonen sanoo, että jo viime vuonna aloitusmäärä jäi 20 000:een. NCC ei ole aloittanut kesän jälkeen yhtään uutta kovan rahan kohdetta. ”Seuraavan kerran tilannetta harkitaan vasta ensi syksynä”, Korhonen sanoo. ”Silloinkin puhutaan vasta kymmenistä asunnoista, kun normaali taso olisi meillä 1500.”
Tämän vuoden aloitukset voivat Korhosen mukaan jäädä jopa 15 000:een, jos rahoituskriisiä ei saada ratkaistua. Rahoituskriisin ratkaisuun hän odottaa myös valtion toimia, sillä nyt hyvillekään hankkeille ei tahdo saada rahoitusta.
Lue Korhosen haastattelu torstaina ilmestyvästä Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Rakentajat valmiita muuttamaan 3000 kovan rahan asuntoaloitusta vuokra-asunnoiksi”
Tää Korhosen lausunto on varmaankin jokin pimpo-plondi testi? Jos kerran kaikki on valmiina, SIJOITTAJIA myöten, niin mihin se rahoitus sitten on kadonnut?
Ainakin minulle aikoinaan liiketalouden oppitunneilla opetettiin, että sijoittaja tuo rahoituksen hankkeelle. Vaan niin ne ajat muuttuu näköjään…
Kun ajat muuttuvat, niin vanha viisaudet eivät enää päde. Ennen riitti, että sijoittajalla oli jonkin verran omaa pääomaa ja hyvä liikeidea, jota lähteä kehittämään. Rahoitus hoidettiin osittain omalla ja osittain velkarahalla. Nyt puuttuu tämä velkaraha, kun pankit eivät lähde mukaan mihinkään hankkeisiin, ei edes sellaisiin joihin käyttäjätkin olisivat tiedossa. Kenenkään sijoittajan omat rahat eivät riitä yksinään isojen asuntorakennushankkeiden kehittämiseen. Jopa infrarahastoon, jota eläkevakuutusyhtiöt ovat lähdössä perustamaan tarvitaan velkarahaa mukaan, jotta hankkeet lähtisivät liikkeelle.
Paljoa en nyt tuosta vastauksesta apua tuohon esittämääni peruskysymykseen selvennystä saanut eli oletan nyt sitten olevani se pimpo-plondi.
Anteeksi kaikki plondit.
Normaalitapauksessa kiinteistösijoittaja asuntohankkeissa on nimeltään esimerkiksi Sato, VVO jne. Niiden omavaraisuusaste huitelee kymmenen prosentin tienoilla, joten ne tarvitsevat aina pankeilta rahaa hankkeiden aloittamiseen. Rahan pitää olla paitsi kohtuuhintaista myös pitkäaikaista. Nyt kun rahamarkkinat eivät toimi, se ei ole kumpaakaan. Edes pankit itse eivät saa tätä rahaa kohtuuhinnalla. Korkojen lasku on itse asiassa jopa pahentanut pankkien rahavajetta ja lisännyt rahasta maksettavia marginaaleja.
Jos tarkoitit kysymykselläsi sitä, miksi rahamarkkinat eivät sitten toimi ja miksi tilanne päästettiin näin pahaksi, niin silloin ei taida löytyä yhtään talousviisasta, joka osaisi siihen sanoa lopullista totuutta, puhumattakaan keinoista miten tilanne normalisoitaisiin. Edes valtioiden massiivisista tuista rahoitussektrorille ei näytä oleva apua.
Ei, vaan peruskysymykseni koski Korhosen lausuntoja. Miksi puhua olemassa olevista sijoittajista, jos niitä ei kerran todellisuudessa ole.
Tässä tulee tämä rakennusalan peruskysymys, jälleen kerran, äärimmäisen hyvin esiin. Kun on hyvät ajat, nostetaan neliöhintoja eli pussin pohjalle jäävää katetta. Vertaapa esimerkiksi neliöhintojen nousua rakennuskustannusten nousuun, ihan hieman on se ilma niissä hinnoissa lisääntynyt.
Kun tulee ”lama”, niin johan alkaa itku ja parku siitä, että ns. hyvinä aikoina miljoonatuloksia tehneitä yrityksiä tarvitseekin nyt jonkun tukea, suorastaan pitää pystyssä.
Ai niin, sori, unohdin. Johan rakennusliikkeet osallistuvat kaikin mahdollisin tavoin näihin talkoisiin, antavat tontitkin alennuksella uusiokäyttöön.