Rakentamisen romahdus näkyy vasta syksyllä

”Krapula tulee olemaan kova, jos mitään ei tehdä”, NCC Rakennuksen toimitusjohtaja Timo U. Korhonen sanoi. ”Edellisellä kerralla krapulaa kesti 10 vuotta.”

Rakennuttajapäivillä suhdanteita pohtineet rakentajat ja rakennuttajat olivat Raksu-ryhmääkin synkempiä. Lama-sana toistui puheissa, ja sen lipsautti Raksu-ryhmän puheenjohtaja, finanssineuvos Pentti Vesterinenkin. Hän arvioi kuitenkin, että pohja saavutettaisiin 2010. Myös Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että rakentamisen nousu voisi olla yhtä nopea ja jyrkkä kuin nykyinen syöksykin.

”Kun 1990-luvulla rakentamisen lama kesti 4-5 vuotta, niin nyt voimme selvitä kahdella vuodella. Siksi kaikkia toimintoja ei pitäisi ajaa alas vaan päinvastoin nyt kannattaisi ostaa tontteja pois halvalla. Kolmen vuoden kuluttua ne ovat taas kalliita”, Louko sanoi.

Ainakin Espoo ja Helsinki aikovat Loukon mukaan pitää investointitasonsa korkeana siitä huolimatta, että kuntien verotulot laskevat. ”Nyt on mahdollista tehdä halvalla ne kohteet, jotka pitää joka tapauksessa tehdä.”

 
Lamapelko kasvanut

Rakennuttajien toiveikkuuden ampui alas Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen. ”Puheet nopeasta paluusta kasvu-uralle voi unohtaa. Siitä ei ole näyttöjä.” Hänen mukaansa maailmantaloutta uhkaa historiallinen lasku, koska vastoin odotuksia taantuma on iskenyt myös kehittyviin maihin.

Järvinen varoitti deflaatioriskistä, sillä esimerkiksi öljyn hinta on jäämässä 37 dollarin tasolle ja monien raaka-aineiden hinnat ovat romahtaneet. Suurimpana uhkakuvana elpymiselle hän pitää Kiinan mahdollista devalvaatiota, joka johtaisi USA:ssa protektionismin kasvuun.

Järvisen mukaan USA:ssa on tehty paljon Eurooppaa enemmän talouden elvyttämiseksi. Oikeistolaiseksi leimatusta presidentti Bushistakin tuli kerralla Leninin veroinen sosialisoija. Korot on pudotettu lähes nollatasolle, minkä Järvinen odottaa tapahtuvan pian Euroopassakin.

USA tulee toipumaan Eurooppaa nopeammin, mutta USA:ssakin pohja saavutetaan Järvisen mukaan vasta kun asuntomarkkinat ovat tasapainottuneet. ”Siihen on yleensä mennyt kuusi vuotta, josta vasta kaksi on mennyt”, hän sanoi. Hän odottaa asuntohintojen laskun jatkuvan. Nyt ne ovat tippuneet USA:ssa reaalisesti 35 prosenttia, kun osakkeet ovat romahtaneet 55 prosenttia.

Luottokriisin hän arvioi kestävän vielä vuosia. Positiivinen uutinen kuitenkin on, että pankkien välisten lainamarkkinoiden riskilisät ovat laskeneet viime syksyn shokkivaiheesta.

Kysymykseen, onko nyt kyse notkahduksesta, pitkästä taantumasta vai lamasta, Järvisen arvio on pitkä taantuma. ”Tosin laman todennäköisyys on koko ajan kasvanut”, hän sanoi.

Tiukimpien määritelmien mukaan lamasta voidaan puhua vasta, kun talous laskee kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosenttia. Tällä tavalla määriteltyjä lamoja on kehittyneissä maissa koettu oikeastaan vain USA:ssa 1930-luvulla ja Suomessa 1990-luvulla.

Suomessa bkt laskee Järvisen mukaan tänä vuonna 1,9 prosenttia, mutta lamavaihtoehdossa pudotus voisi olla jopa neljä prosenttia. Asuntohintojen hän odottaa laskevan noin 15 prosenttia, mutta pahimmillaan jopa 20 prosenttia.

Infrarakentaminen valonpilkkuna

Rakentamisen taantuma koskee vain uudistalonrakentamista eikä siinäkään valtion rakentamista, joka on kasvussa. ”Infrarakentamisessa suunnittelijoiden tilauskanta on hyvä ja paljon hankkeita on vireillä”, toimitusjohtaja Matti Mannonen WSP-Finlandista sanoi. Kuntien rahoitusvaikeudet voivat kuitenkin lykätä infrahankkeiden toteutumisia. Kaivannaisteollisuuden hankkeita on jo lykätty.

Valtion elvytyspaketissa olisi Loukon mukaan tilaa sellaisille infrahankkeille, joista suunnitelmat ovat jo valmiita. Hän mainitsee Espoossa esimerkiksi kehäteiden liittymien parantamiset, kuten Kehä II:n liittymän Länsiväylälle. Myös uusia kaistoja tarvittaisiin ruuhkia purkamaan.

Infrarakentamisessa ongelmana on, miten selvitä seuraavan puolen vuoden notkahduksesta. Ensi vuodelle töitä riittää muun muassa Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen myötä. Jo niiden yhteensovittaminen on haaste. Vielä suuremmat haasteet odottavat 2011, jolloin alkaa Kotka-Koskenkylä-välin rakentaminen elinkaarimallilla. Hankkeen arvo on 300 miljoonaa euroa. ”Kun muutkin tiehankkeet painottuvat nyt Itä-Suomeen, olisi esimerkiksi Haminan ohikulkutien rakentamisen alkua syytä aikaistaa ensi vuodelle”, Tiehallinnon investointijohtaja Matti Vehviläinen sanoi.

Tiehallinto on jo nyt muuttanut hankintapolitiikkaansa niin, että suurten ST-urakoiden osuutta vähennetään, koska niistä loppui jo suunnittelukapasiteetti. ”Niiden osuus ei voi olla kuin korkeintaan 20 prosenttia investoinneista.”

Nyt Tiehallinto suunnitteluttaa hankkeita itse aiempaa yksityiskohtaisemmin. Vaikka tämä merkitsee paluuta perinteisiin kokonaisurakoihin, niin mietinnässä ovat myös uudenlaiset yhteistyömallit, kuten Allianssi ja Lean. Esillä on ollut myös niin sanottu kansallinen elinkaarimalli, jossa hyödynnettäisiin infrarahaston mahdollisuuksia. ”Elvytyskiireessä tehdään kuitenkin koetelluilla malleilla”, Vehviläinen sanoi.