Hallituksen korjausavustukselle ruusuja ja risuja
Rakennus- ja kiinteistöalan järjestöt suhtautuvat vaihtelevasti hallituksen elvytyspaketin korjausavustukseen. Muun muassa Suomen Kiinteistöliitto ry, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja Rakennusliitto jakavat kiitosta avustukselle, kun taas Suomen Isännöintiliitto ry moittii hallituksen esitystä siitä, ettei se tue taloyhtiöiden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa.
Rakennus- ja kiinteistöalan järjestöt suhtautuvat vaihtelevasti hallituksen elvytyspaketin korjausavustukseen. Muun muassa Suomen Kiinteistöliitto ry, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja Rakennusliitto jakavat kiitosta avustukselle, kun taas Suomen Isännöintiliitto ry moittii hallituksen esitystä siitä, ettei se tue taloyhtiöiden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa.
Hallituksen elvytyspaketissa lupaama 10 prosentin korjausavustus koskee ainoastaan tänä vuonna alkavia taloyhtiöiden korjaushankkeita. Isännöintiliiton mukaan avustukset nopeuttavat korkeintaan pienempien korjaushankkeiden käynnistymistä. Koska ison korjaushankkeen käynnistäminen taloyhtiössä on 2-3 vuoden projekti, suuria korjaushankkeita ei enää ehditä saamaan käyntiin tänä vuonna, ellei niiden suunnittelua ole vielä käynnistetty. Isännöintiliitto toivoisi pitkäkestoisempaa tukea hankkeiden alkupään tarvekartoituksiin, kuntotutkimuksiin, hankesuunnitteluun sekä vaihtoehtoisiin toteutussuunnitelmiin.
Sen sijaan LVI-Teknisten Urakoitsijoiden puheenjohtaja Henri Juva kiittelee elvytysbudjettia, joka purkaa alkuvuonna syntynyttä putkiremonttisumaa.
”On todella hieno asia, että epätietoisuuden päättyminen antaa nyt mahdollisuuden nopeuttaa edessä väistämättä olevia putkiremontteja. Alkuvuonna moni hanke ehti jo pysähtyä, kun asuntoyhtiöt jäivät odottamaan päätöksiä korjausavustuksesta”, Juva sanoo.
Juva on Isännöintiliiton kanssa samoilla linjoilla siinä, että korjausavustuksen kireä aikataulu luo taloyhtiöiden hallinnolle kovia paineita tehdä ripeitä päätöksiä linjasaneerausten pikaisista käynnistämisistä. Toki aikataulu on haasteellinen myös urakoitsijoille.
”Päätös asettaa myös meidät LVI-urakoitsijat kovan haasteen eteen. On löydettävä sekä laskenta- että toteutusresursseja aikatauluihin, jotka ovat äärimmäisen tiukkoja aiempiin verrattuina”, Juva toteaa.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi puolestaan pelkää pankkien intoa antaa rahoitusta taloyhtiöiden korjaushankkeisiin, vaikka kiitteleekin korjausavustuksen työllistävää vaikutusta.
”Kiitoksen ansaitsee 125 miljoonan satsaus korjausavustukseen. Sillä on jonkin verran työllisyysvaikutusta jo tänä vuonna. Ongelmaksi jää kuitenkin itse rahoitus. Pankit ovat nihkeitä myöntämään lainoja taloyhtiöiden korjaushankkeisiin”, Harjuniemi kertoo.
Harjuniemi toivookin, että hallitus ottaisi keinovalikoimaan aravalainoituksen.
”Sillä voitaisiin saada uusien asuntojen rakentaminen liikkeelle ja turvata edes vuokratalojen korjaushankkeet. Korkotukivaltuutuksien nostaminen ei välttämättä tehoa vielä, koska pankit ovat haluttomia myöntämään korkotukilainoja. Siksi olisi otettava käyttöön korvaavia rahoitusmalleja. Aravalainoitus on sellainen.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Hallituksen korjausavustukselle ruusuja ja risuja”
Harjuniemi on aravalainoineen menneisyyden vanki. Suomessa ei todellakaan ole paluuta valtionkapitalismiin. HALOO! Samaa hölmöä ajatusta aravasta on esittänyt ARAn ylijohtaja Rossilahti. Palataanpa nykyaikaan eikä aleta sekoilemaan!
Ei raha ole yksityseltä taholta mihinkään kadonnut. Sillä vain on hintansa. Miksi valtio haluaa rahan liikkeelle? Eikö olisi parempi, että valtio huolehtisi sosiaali-, terveys- ja koulutusasioista, jotka sille kuuluvat! Missä viipyvät tätä koskevat hallituksen esitykset?