Reposen matalaenergiakerrostalo harjakorkeudessa Heinolassa
Heinolassa vietettiin 20. helmikuuta paikallisen Rakennusliike Reponen Oy:n toteuttaman matalaenergiakerrostalohankkeen harjannostajaisia. Rakennuttaja on valtakunnallinen Alkuasunnot Oy, joka rakentaa vuokra-asuntoja työssäkäyville alle 30-vuotiaille nuorille. Energiaa pitäisi säästyä yli 70 prosenttia vuodessa, sillä jopa 80 prosenttia lämmöntarpeesta on tarkoitus saada sisäisistä ja ulkoisista lämpökuormista. Rkl Reposen toimitusjohtaja Mika Airakselan mukaan MeraReposen rakentaminen on kuitenkin tullut vain noin 2 prosenttia normaalia taloa kalliimmaksi.
Heinolassa vietettiin 20. helmikuuta paikallisen Rakennusliike Reponen Oy:n toteuttaman matalaenergiakerrostalohankkeen harjannostajaisia. Rakennuttaja on valtakunnallinen Alkuasunnot Oy, joka rakentaa vuokra-asuntoja työssäkäyville alle 30-vuotiaille nuorille. Energiaa pitäisi säästyä yli 70 prosenttia vuodessa, sillä jopa 80 prosenttia lämmöntarpeesta on tarkoitus saada sisäisistä ja ulkoisista lämpökuormista. Rkl Reposen toimitusjohtaja Mika Airakselan mukaan MeraReposen rakentaminen on kuitenkin tullut vain noin 2 prosenttia normaalia taloa kalliimmaksi.
MeraReposen suurin ero kilpaileviin järjestelmiin on energiankulutuksen pienuuden lisäksi se, että kerrostalossa ei ole ollenkaan perinteisiä lämmitysjärjestelmiä, vaan lämmitys toteutetaan ilmanvaihtolämmityksellä. Jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtolämmityslaitteisto, joka ottaa talteen kojeitten, ihmisten ja eläinten tuottaman lämmön. Pattereita asunnoissa ei ole lainkaan. Kustannuksia alentaa myös muun muassa kaukolämpöliittymän sekä lämpöjohtojen poisjäänti.
Tärkeimpiä yksittäisiä käytettyjä talo- ja rakennusteknisistä innovaatioita ovat uuden sukupolven huoneistokohtainen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä (Swegon Ilto), matalaenergiabetonituotteet (LS Laatuseinä) ja matalaenergiaikkunat (Skaala).
Matalaenergiakerrostalojen rakentamisen yleistymisellä on suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen vaikutus. ”Kahdessakymmenessä vuodessa uusilla matalaenergiataloilla säästettäisiin energiaa yhden ydinvoimalan verran”, toteaa VTT:n erikoistutkija Juhani Laine.
Laineen mukaan MeraReponen on hyvä esimerkki siitä, että toimivia matalaenergiarakenteita pystytään tekemään. Siten julkisessa keskustelussa ei hänen mielestään enää pitäisikään jatkuvasti kyseenalaistaa sitä, että energiatehokkaita taloja voidaan rakentaa ilman kosteusongelmia.
”On hyvä, että alallamme on innovatiivisia pitkäjänteistä kehitystyötä tekeviä rakennusliikkeitä”, toteaa puolestaan Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Hänen mukaansa on merkittävää, että Heinolaan on noussut matalaenergiakerrostalo, jolla on kansainvälistä merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Presidentti Tarja Halonen valitsi vuonna 2007 MeraReponen-kerrostalojärjestelmän Suomen Rakennusinsinöörien liiton RIL-palkinnon saajaksi.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Reposen matalaenergiakerrostalo harjakorkeudessa Heinolassa”
hyvää edistystä, mutta on se ruma. tulee mieleen ihan lähiörakentaminen 90-luvulta.
VTT:n erikoistutkija väittää ettei matalaenergiarakentamiseen liity riskejä. Tampereen teknillinen Yliopisto oli kuitenkin eri mieltä ja näin varsinkin nk. passiivitalojen osalta. 1970-luvun energiakriisin seurauksena meillä syöksyttiin lämmöneristämään päätä pahkaa joka nurkkaa ja tekemään energiapihejä rakenneratkaisuja, joiden satoa nyt niitämme: Lähes kaikki tuon ajan koulut, päiväkodit jne. ovat täynnään kosteusfysikaalisesti erittäin arveluttavia ratkaisuja. Ja sitä myötä homeessa. Kuitenkin sillä hetkellä arvioitiin, että ratkaisut ovat hyviä ja VTT oli eturintamassa kirjoittamassa oheíta miten tulevia hometaloja rakennetaan. Vaikka matalaenergiarakentaminen on erittäin kannatettavaa, ei sitä pidä tehdä ilman riittävää perustutkimusta. Nyt tarvitaan rahoitusta matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden perusratkaisujen tutkimiseen ennen kuin on liian myöhäistä. Herää Tekes.
Olen samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Jos ensin asuttaisiin tuossa talossa ja sitten katsottaisiin mikä on energiasäästö ja ihmisten terveydetila. Eli ne jotka ko. taloon menevät olisi syytä käyttää terveystarkastuksessa ennen siihen menoa, jotta olisi sitten mustaa valkoisella, jos jotain ikävää tulee ilmi…
Nyt ei pitäisi missään nimessä jakaa tätä väärää tietoa ja pelotella ihmisiä asiattomilla kommenteilla. 70 luvun taloilla ei ole minkäänlaista tekemistä matalaenergiatalojen kanssa, vaan niiden pääongelma oli juuri huino eristys ja ilmavuodot.
Nämä taas johtivat kondenssiin ja erillaiset valesokkeliratkaisut muihin vesivuotoihin ja homehtumiseen.
Tampereen miesten tiedot perustuvat tietysti faktoihin, kun eristetään lattioita ja kattoja viilenevät rossipermannot ja katon yläpuoliset osat merkittävästi ja kondenssia saattaa esiintyä. Mutta näihin on olemassa varsin yksinkertaisia ratkaisuja, esimerkiksi suljetut kattojärjestelmät ja lämpimät alapohjat ja yleensäkin ulospäin harvenevat ilmatiiviit rakenteet.
Nykyaikaiset matalaenergia- ja Passiivitalot ovat täysin turvallisia oikein toteutettuina ja suunniteltuina, turha epäillä VTT:n tieto taitoa asiassa.
Kannattaa tosiaankin lisäksi huomioida, että meillä kuluu energiaa talojen lämmittämissen enemmän kuin liikennepolttoaineisiin, joten päästöt on saatava kuriin myös rakennuksissa.
Tehokkainta ja asumismukavuuttta parantavinta energiansäästöä saa kunnollisella lämmöntalteenottavalla ilmanvaihdolla ja tiivistämällä vuodot.
Matalaenergiatalon ei tarvitse olla ruma, käykääpä katsomassa keski-suomalaista versiota matalaenergiatalosta. (sivuilla vain koneella tehty kuva mutta viime viikolla oli talo jo ulkoa päin lähes valmis)
http://www.hentinen.com/myytavat/honka/index.htm
Heinolan kohteen rakennuslehden kuva ei tainnut ihan tuoda oikeaa näkymää kohteesta. Sivuilla näyttää olevan muutakin infoa matalaenergiarakentamisesta.
http://www.merainfo.fi/?id=4