Mank on huolissaan väyläverkoston kunnosta ja rahoituksesta

Mankin mukaan määrärahat ovat jääneet pahasti jälkeen. Suomen teiden, ratojen ja siltojen ylläpito vaatisi  huomattavasti suurempaa satsausta. Tämä ymmärretään muissa Pohjoismaissa. Suomessa väylien taso vaihtelee suuresti maan eri osien ja väylätyyppien välillä. Ainoastaan pääväylät on Mankin mielestä pystytty pitämään kohtuullisessa kunnossa. Kaikkein heikoimmassa kunnossa ovat alempiasteinen tie- ja rataverkko sekä sillat.

Uusille investointipäätöksille Mank antaa kuitenkin tunnustusta. Tällä hetkellä on käynnissä tai käynnistymässä suuri määrä valtakunnallisestikin merkittäviä väyläinvestointeja. Ne tuovat alan yrityksille urakoita ja lisää työtä. Infrarakentaminen on siinäkin mielessä tehokas elvytyskeino, että rahat jäävät pääosin Suomeen. Samoin infrarakentamisen työllistämisvaikutus on tutkitusti erittäin suuri.

Mankin mielestä valtion alkuvuoden elvytyspaketti oli hyvä, koska suurin osa siitä kohdistettiin perusväylänpidon hankkeisiin, jotka jakautuivat ympäri maata. Tämän kehityksen Mank näkisi mielellään jatkuvan 2010-luvulla.

Mank kannustaa kuntia entistä enemmän infran peruskorjaukseen. Lisäämällä määrärahoja infran saneeraamiseen saadaan korjausvelkaa pienennettyä. Kuntien perusinfrastruktuuri muodostaa noin kolmanneksen koko infrarakentamisen vajaan seitsemän miljardin euron volyymista. Taloudellisen laman myötä talonrakentaminen on lähes pysähtynyt, mikä on vähentänyt kuntien infran uudisrakentamisen tarvetta.

Infra-alan vetovoima on parantunut viime vuosina ja ala on vetänyt nuoria. Koulutusta tarjoavien oppilaitosten resurssit ja aloituspaikat ovat valitettavasti jääneet jälkeen. Mank pitää välttämättömänä, että näihin saadaan nopea korjaus.