Helsinki lahjoi puolueita vuokratonteilla 1970-luvulla
Helsingin kaupunki keksi 1970-luvun lopulla oman tapansa tukea puolueita. Ruotsalaista kansanpuoluetta tuolloin johtanut Pär Stenbäck kertoo ”kummallisesta päätöksestä” muistelmakirjassaan Kriisejä ja katastrofeja.
Helsingin kaupunki keksi 1970-luvun lopulla oman tapansa tukea puolueita. Ruotsalaista kansanpuoluetta tuolloin johtanut Pär Stenbäck kertoo "kummallisesta päätöksestä" muistelmakirjassaan Kriisejä ja katastrofeja.
Kaupunki varasi jokaiselle merkittävälle puolueelle vuokratontin. RKP:lle Länsi-Pasilasta tarjottu tontti aiheutti kuitenkin päänvaivaa. Puolueella ei ollut varaa käyttää tontin mittavaa rakennusoikeutta, ei halua ottaa suurta lainaa eikä mitään aikeita lähteä Helsingin keskustasta.
-Teimme yksinkertaisesti sopimuksen huolintayhtiö Nurmisen kanssa, joka tarvitsi pääkonttorin. Se ottaisi rakennuksen haltuunsa, ja puolue saisi kunnon korvauksen. Luulisin, että muutkin puolueet tekivät vastaavanlaisia järjestelyjä, Stenbäck kirjoittaa.
Stenbäckin mukaan vuokratontit nähtiin silloin kädenojennuksena puolueille, eräänlaisena epäsuorana kunnallisena puoluetukena, jota ei voinut antaa laillisesti suoraan valtuustoryhmille.
Stenbäck ei muistanut kirjan julkistamistilaisuudessa, mikä puolueen saama rahallinen hyöty tarkkaan ottaen oli. Asiaa eivät muistaneet muutkaan paikalla olleet takavuosien RKP-poliitikot.
Puoluetoimisto bordellin taloon
Myöhemmin Svenska Kulturfondenin puheenjohtajana Stenbäck oli katsastamassa uusia tiloja RKP:n puoluetoimistolle Koiton talosta Helsingin Simonkadulta. Yksi himmeästi punaisella valaistu yläkerros oli jaettu looseihin, jokaisessa leveä parisänky.
-Saimme pian tietää, että poliisi oli sulkenut tuon virolaisen bordellin muutamia päiviä aiemmin, Stenbäck kirjoittaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki lahjoi puolueita vuokratonteilla 1970-luvulla”