Helsinki ottaa lainaa kaupungin omaan asuntotuotantoon
Helsinki on rahoittamassa kaupungin omaa asuntotuotantoa ja perusparannusta lainalla. Suuruudeltaan 100 miljoonan euron lainan myöntää Euroopan Neuvoston Kehityspankki. Kaupunginvaltuusto päätti lainasta kokouksessaan 7. lokakuuta.
Helsinki on rahoittamassa kaupungin omaa asuntotuotantoa ja perusparannusta lainalla. Suuruudeltaan 100 miljoonan euron lainan myöntää Euroopan Neuvoston Kehityspankki. Kaupunginvaltuusto päätti lainasta kokouksessaan 7. lokakuuta.
Pankki on Euroopan Neuvoston jäsenmaiden omistama ja keskittyy nimenomaan sosiaalisten kohteiden rahoitukseen. Tällä lainamäärällä pystyttäisiin rahoittamaan osa vuokra-asuntojen tämän ja ensi vuoden yhteensä noin 400 miljoonan euron suuruisista uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeista.
Rakentamiseen myönnettävien lainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja perusparantamiseen myönnettävien lainojen 31 vuotta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Helsinki ottaa lainaa kaupungin omaan asuntotuotantoon”
Helsinki huolehtii näköjään virolaisten ja venäläisten työllistämisestä. Vai pääseekö työmaille muita suomalaisia kuin työnjohtoa.
Meidän hikin kaupungin vuokratalon yhtiössä oli taannoin remppa.Suurin osa työporukasta oli etelä/itäpuolen tallaajia.Arvata sopii, miten yhteiskunnalliset velvoitteet oli hoidettu. Ei näkynyt valvojaa&työnjohtoa kaupungin puolesta koko aikana eikä osanneet oliko sellaista edes koko kohteessa.Valitukset tai niiden tekemättä jättämiset jäivät asukkaan kontolle.Aikataulut olivat sitten yhtä venyvä käsite kuin laatukin.
Säälittävää valittamista. Isot miehet valittavat kuin pikkutytöt.
Rakennus- ja kiinteistöala saa syyttää ihan itseään tästä tilanteesta. Jos edes joskus joku tilaaja katsoisi ja tarkistaisi referenssejä laadun perusteella hinnan sijaan tai ylipäätänsä kilpailuttaisi hankkeita muutenkin kuin hinnan perusteella. Kun kerran vuodessa joku uskaltaa kilpailuttaa laadun perusteella, on kaikki hävineet heti valittamassa oikeudessa. Naurettavaa pelleilyä. Jos itse ei laadussa pärjää, niin poljetaan hintoja. Sitten toinen ääripää on nousukaudella, kun tekijöistä on pulaa, niin rokotetaan tilaajaa sitten oikein kunnolla (ja tehdään paskaa).
Säästämällä rakentamisen laadussa rakennusvaiheessa, maksetaan myöhemmin enemmän kuntotutkimuksista ja oikeudenkäynneistä.
Lisäksi on aivan naurettavaa, että suomalainen rakennusmies tienaa enemmän kuin diplomi-insinööri. Ei ihme, että työvoima tuodaan naapurista. Keväällä kun suuri röykkiö uusia dippa-inssejä valmistuu on varmaankin kannattavampaa palkata heidät työmaalle ja irtisanoa vanhat täyssyöneet valittajat. Suomalainen rakennusmies saa kyllä katsoa peiliin. Palkka on triplat naapureihin verrattuna ja kovia ollaan vaatimaan kaikkea ja valittamaan kaikesta, mutta työteho ja -jälki ovat yhtä surkeita kuin naapureilla. Tule aivan toivoton olo, kun kulkee työmaalla ja näkee joka kulmassa torikokouksia (joo olette niin nokkelia, kun teeskentelette työskentelemistä kun kuljen ohi). Sitten kun huomattaa asiasta aletaan raivoamaan ja uhkailemaan. Jep, ja irti ei voi sanoa, koska liitto on silloin heti kimpussa. Että sellaista…
Totuuden nimissä on myönnettävää, että on pari sellaistakin rakennusalan ammattimiestä, jotka ovat loistavia joka suhteessa. Heille voi ja pitääkin maksaa hyvää palkkaa, sillä heidän työn tuotos on arvoltaan monikymmenkertainen palkkaan nähden.
Tuon laatu/hinta-asian nyt tietää vaippaikäinenkin, vaikkei olisi alan ihminenkään.Halvalle ei saa hyvää tai ei aina edes mukiin menevää laatua.
En tiedä missä olet töissä, mutta palkkaa on tapana maksaa aikaansaannoksien perusteella.Sinun voisi olla hyvä siirtyä sitten haalarihommiin jos koe palkkasi riittävän.Suurin osa porukkaa kuule tekee työmaalla arvokasta ja raskasta työtä ja siitä suuri hatunnosto…Jos et sisäistä tiettyä työmaahenkeä ja huumoria, niin et tule pärjäämään pitkään kentällä…