Metrotunnelin kaivaukset horjuttavat taloja Amsterdamissa
Amsterdamilaisen Helena van Gelderin kotitalo oli seissyt tukevasti sijoillaan 1600-luvulta lähtien. Vuosi sitten se vajosi parissa tunnissa kaksikymmentä senttiä ja on vaarassa sortua. Myös viereiset kymmenkunta muuta historiallista rakennusta horjuvat.
Amsterdamilaisen Helena van Gelderin kotitalo oli seissyt tukevasti sijoillaan 1600-luvulta lähtien. Vuosi sitten se vajosi parissa tunnissa kaksikymmentä senttiä ja on vaarassa sortua. Myös viereiset kymmenkunta muuta historiallista rakennusta horjuvat.
Syynä vahinkoihin on kaupungin ikioma murheenkryyni eli metrotunneli, joka on jo vuosia myöhässä aikataulustaan. Se on ylittänyt budjettinsa toivottoman tuntuisesti ja uhkaa raunioittaa vielä monia taloja van Gelderin kodin lisäksi. Ikuisuusprojektia ei kuitenkaan voida enää keskeyttää, sillä se vasta kalliiksi koituisi.
-Tätä rakennuspäätöstä olen kironnut monta monta kertaa, puhisee kaupunginhallituksen entinen jäsen Tjeerd Herrema, joka erosi hiljattain tehtävästään turhauduttuaan metrofiaskoon.
Vajaat kymmenen kilometriä pitkän tunnelin rakentaminen kaupungin etelä- ja pohjoisosien yrityskeskittymien välille aloitettiin seitsemän vuotta sitten. Töiden arvellaan kestävän vielä ainakin kahdeksan vuotta.
Kaupunki on jo luopunut toivosta, että metro tuottaisi koskaan voittoa: tuoreimpien arvioiden mukaan rakennuskulut nousevat kolmeen miljardiin euroon ja metron tuotot enintään kahteen miljardiin.
Herrema arvelee, että kaupunki vähätteli tahallaan metron kustannuksia saadakseen sille parlamentin hyväksynnän vuonna 2002. Rakennusfirmat eivät ole halunneet antaa asiasta julkisia lausuntoja hanketta seuraavalle parlamentin valiokunnalle.
Vetinen maa vaikeuttaa työtä
Kansainvälisen liikennefoorumin ITF:n johtaja Jack Short sanoo, että isoissa metrohankkeissa kustannuksia usein aliarvioidaan järjestelmällisesti.
-Niissä sorrutaan eräänlaiseen projektioptimismiin. Luvut halutaan saada näyttämään hyviltä eli tulot hieman korkeammilta ja kulut hieman matalammilta mitä ne todellisuudessa ovat.
Tosin tunnelin rakentaminen Amsterdamin alle on erittäin vaikea urakka. Kaupunki lepää Amsteljoen suistossa vetisellä hiekkamaalla, jonka tukeminen on työlästä, ja joka paikasta valuvaa vettä on pidettävä loitolla valtavin betonirakennelmin.
Lisäksi asuintaloja on pystytetty palkeille, jotka voivat ulottua jopa kymmenen metrin syvyyteen. Jotta tunneli ei katkoisi palkkeja ja romahduttaisi taloja, pitää reitin seurata keskustan mutkittelevia teitä. Onnettomuuksilta ei silti ole vältytty, kuten Helena van Gelderin tilanne osoittaa.
-Seitsemän vuotta päänvaivaa ja tässä on tulos. Tämä on aivan hirveää, van Gelder moittii.
Paluuta ei enää ole
Kaupungin virkamiesten mukaan projekti on toki hankala, mutta työn jälki on ollut luokatonta jopa helpoissa kohteissa.
-Tragedia piilee siinä, että jopa yksinkertaisia seiniä on rakennettu kehnosti, vaikkei se työ ole edes mitenkään haasteellista, kertoo Hans Gerson kaupunginhallituksesta. Myös pormestari Job Cohen on perännyt yrityksiltä enemmän vastuullisuutta.
Paluuta ei kuitenkaan enää ole. Valtion asettama komitea päätti kesäkuussa, ettei rakentamista enää voi eikä kannata keskeyttää. Rahaa on palanut jo 1,1 miljardia euroa, ja jos hanke kariutuisi, pitäisi rakennusyhtiöille maksaa sopimussakkoina vielä 600 miljoonaa lisää.
Amsterdamilaiset voivat sentään lohduttautua sillä, että kuolemantapauksilta on vältytty ja että metron kulut ovat jäämässä pienemmiksi kuin Englannin kanaalin alittavan tunnelin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Metrotunnelin kaivaukset horjuttavat taloja Amsterdamissa”
On se hieno juttu että osataan sitä muuallakin kuin suomessa, on ollut masentavaa että, Suomessa on osattu olla alan huippumaita maailmassa on todella hieno juttu ettemme enää ole yksin osaamisen kärjessä.
”Lisäksi asuintaloja on pystytetty palkeille, jotka voivat ulottua jopa kymmenen metrin syvyyteen. Jotta tunneli ei katkoisi palkkeja ja romahduttaisi taloja, pitää reitin seurata keskustan mutkittelevia teitä”
Onpa aikamoisia palkkeja, olisivatkohan kuitenkin paaluja