Rakennusalalla eniten tutkintaan johtaneita kuolemantapauksia 2009

Työturmien synkkää aluetta on onnettomuustutkinnankin näkökulmasta erityisesti maanrakentaminen. TVL:n työturvallisuusjohtaja Mika Tynkkysen mukaan monet maanrakentamisen onnettomuustapaukset ovat olleet taustoiltaan samantyyppisiä eli tapahtuneista olisi voitu ottaa opiksi. Hän korostaa, että töiden huolellinen suunnittelu, ohjeistaminen ja vaiheistaminen ovat kaivantotöiden turvallisuussuunnittelun keskeisiä lähtökohtia.

TVL:n erikoistutkija Hannu Tarvainen puolestaan muistuttaa, että asiaan on syytä kiinnittää vakavaa huomiota, koska kaivantotyömaat yleistyvät entisestään uuden jätevesilain voimaan astumisen myötä.

”Kaivantotyö sisältää aina suuria riskejä ja edellyttää vahvaa osaamista niin rakennuttajalta, urakoitsijalta kuin työntekijältäkin. Ellei ammattitaitoa ole riittävästi itsellä, työhön on palkattava ulkopuolinen asiantuntija.”

Tutkijat suosittelevat tiukempaa otetta myös töiden tilaajille, joiden tulisi vaatia tekijöiltä riittävän vastuullista työturvallisuustoimintaa.

Putoamiset ja kaatumiset joka kolmannen tutkitun kuoleman taustalla

Putoamiset ja kaatumiset ovat jo pitkään olleet kuolemaan johtaneiden työtapaturmien toistuvimpia syitä. Vuonna 2009 ne olivat joka kolmannen tutkintaan otetun kuolemantapauksen taustalla.

Tutkinnan ammattilaiset korostavat, että putoamisriskien hallinnan tapaiset perusasiat täytyy pitää kaikissa tilanteissa mielessä. Myös yhteiset työpaikat ja alihankintaketjut ovat työturvallisuuden ydinasioiden osalta aina vaativia. Kuvaavaa onkin, että vuoden 2009 tapauksista valtaosa sijoittui yhteisille työmaille.

Kilpailu ja kiristynyt työtahti, tarve näyttää ja huoli oman työpaikan säilymisestä, liiallinen rutinoituminen ja vieläkin suomalaista työelämää vaivaava riskejä uhmaava perusasenne vilahtelevat asiantuntijoiden ajatustenvaihdossa, kun he pohtivat oleellisten turvallisuusseikkojen sivuuttamista.

Perusongelmiin on kuitenkin perusratkaisuja: ”Töiden etukäteissuunnittelu ja riskien arviointi. Aina. Oli tekijä kuinka kokenut konkari tahansa”, TVL:n turvallisuustutkija Janne Sysi-Aho sanoo.

Huomautus tuntuu aiheelliselta, sillä viime vuonnakin suurella osalla työtapaturmissa menehtyneistä oli yli viiden vuoden kokemus alalta ja onnettomuustapauksen tehtävistä.

Palkansaajille sattuneiden kuolemien määrä kaikkien aikojen pienin

Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä on vuodesta 1985 alkaen tutkinut kuolemaan johtaneita työtapaturmia Suomessa. Tutkintaan otetaan pääosin työtehtävissä palkansaajille (TOT) tai yrittäjille ja ammatinharjoittajille (YTOT) sattuneet kuolemantapaukset. Vuonna 2009 tutkintaan otettiin yhteensä 24 kuolemantapausta, joista TOT-onnettomuuksia oli kahdeksantoista ja YTOT-turmia kuusi.

”TOT-tapausten lukumäärä on pienin kautta aikojen, YTOT-tapauksia on sen sijaan hieman edellisvuosia enemmän. Kuitenkin tuo kokonaismääräkin on keskimääräistä alhaisempi ja viime vuotta voidaan kyllä pitää määrällisesti hieman poikkeuksellisena”, työturvallisuusjohtaja Tynkkynen kuvailee. Hän varoittaa kuitenkin samalla vetämästä liian nopeita johtopäätöksiä tapaturmakehityksestä, sillä alkuvuosi 2010 on ollut vakavien onnettomuuksien osalta jälleen valitettavan vilkas.

Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä ei tutki kaikkia työkuolemia, sillä esimerkiksi työmatkaliikenteen onnettomuudet ja ammattitaudit jäävät tutkinnan ulkopuolelle. Kun Suomessa on viime vuosina tilastoitu työpaikkakuolemia keskimäärin viitisenkymmentä vuodessa, TOT-tutkintaan on otettu vuosittain 20-30 onnettomuutta.