Vapaa-ajan asumisen päästöjä mahdollista vähentää viidenneksellä
Ekotehokkuutta parantavat investoinnit voivat vähentää vapaa-ajan asumisen sähkönkulutusta ja päästöjä noin viidenneksellä. Tämä käy ilmi ympäristöministeriön rahoittaman Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus -tutkimushankkeen loppuraportista. Hankkeessa kartoitettiin, miten vapaa-ajan asumisen lämmitysmuotoja, vesi- ja jätevesihuoltoa sekä kodinkoneiden käyttöä voidaan kehittää ekotehokkaammiksi.
Ekotehokkuutta parantavat investoinnit voivat vähentää vapaa-ajan asumisen sähkönkulutusta ja päästöjä noin viidenneksellä. Tämä käy ilmi ympäristöministeriön rahoittaman Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus -tutkimushankkeen loppuraportista. Hankkeessa kartoitettiin, miten vapaa-ajan asumisen lämmitysmuotoja, vesi- ja jätevesihuoltoa sekä kodinkoneiden käyttöä voidaan kehittää ekotehokkaammiksi.
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin myös mökkiliikenteen vaikutuksia, erilaisten ekotehokkaiden ratkaisujen hyväksyttävyyttä sekä erilaisten tulevaisuusskenaarioiden vaikutuksia mökkeilyn ekotehokkuuteen.
Tutkimushankkeen mukaan keskeisiä keinoja talviasuttavien mökkien ”vihertämiseen” ovat esimerkiksi siirtyminen peruslämmityksestä vakiotehoiseen lämmitykseen sekä lämmityksen etäohjauksen ja ilmalämpöpumppujen hyödyntäminen.
Vakiotehoiseen lämmitykseen siirtymisellä tarkoitetaan sitä, että mökin lämpötila säädettäisiin aina muutaman asteen ulkoilmaa korkeammalle, ei siis esimerkiksi pysyvään 15 asteen peruslämpöön. Peruslämmössä oleva mökki kuluttaa sähköä keskimäärin noin 8 000 kilowattituntia vuodessa, kun pelkkä sähköistetty mökki kuluttaa vain noin 1 500 kilowattituntia vuodessa. Vakiotehoinen lämmitys pitäisi mökin riittävän kuivana, vaikka sisälämpötila laskisikin pakkaselle kylmällä ilmalla. Vakiotehoisen lämmityksen mahdollisuudet riippuvat mökin koosta, lämmöneristyksestä ja tiiviydestä. Vakiolämpöön siirtyminen vaatii kuitenkin sitä, että mökin vesihuolto kestää pakkasen.
Pienet perinteiset kesämökit, joita käytetään vain kesäisin, ovat yleisesti ottaen melko ekotehokkaita. Vuosittain rakennetaan noin neljä tuhatta kokonaan uutta mökkiä. Tämän lisäksi noin kolmea tuhatta mökkiä laajennetaan, korjataan ja rakennetaan uudelleen niin, että niistä tulee käytännössä uuden veroisia.
Suomessa on kaiken kaikkiaan lähes puoli miljoonaa mökkiä. Vuonna 2010 mökkien sähkönkulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 0,25 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin viittä prosenttia kotitalouksien päästöistä. Mökkien sähkönkulutus kasvaa nopeammin kuin kotitalouksien sähkönkulutus keskimäärin. Jos kehitysura jatkuu samanlaisena, mökkien päästöt puolitoistakertaistuvat vuoteen 2025 mennessä.
”Painopiste mökkikannan hiilijalanjäljen pienentämisessä on olemassa olevissa rakennuksissa, joiden energiankulutusta ja päästöjä on mahdollista vähentää huomattavasti. Energia-asiat tulisikin ottaa huomioon kaikessa mökkikannan korjaamisessa”, asuntoministeri Jan Vapaavuori korostaa.
Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus -tutkimushanketta koordinoi Työtehoseura ja mukana olivat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Tilastokeskus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vapaa-ajan asumisen päästöjä mahdollista vähentää viidenneksellä”