Asiantuntijat eivät usko kuplaan asuntomarkkinoilla
Suomen asuntomarkkinoilla ei asiantuntijoiden mukaan ole hintakuplaa. Hintojen odotetaan nousevan edelleen seuraavan vuoden aikana. ”Palkkojen nousuun suhteutettuna asuntojen hinnat ovat nyt samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten. Tällä perusteella (suhteellisella ostovoimalla mitattuna) asuntomarkkinoilla ei ole mitään kuplaa”, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen.
Suomen asuntomarkkinoilla ei asiantuntijoiden mukaan ole hintakuplaa. Hintojen odotetaan nousevan edelleen seuraavan vuoden aikana. "Palkkojen nousuun suhteutettuna asuntojen hinnat ovat nyt samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten. Tällä perusteella (suhteellisella ostovoimalla mitattuna) asuntomarkkinoilla ei ole mitään kuplaa", sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen.
Asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet paljon yleistä hintatasoa nopeammin. Kun palkansaajien ostovoima on muuhun kulutukseen nähden kasvanut reippaasti, se on asuntojen suhteen pysynyt ennallaan.
Tilastokeskuksen mukaan vanhat asunnot kallistuivat heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla 9,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja muualla maassa 6,7 prosenttia.
Nousu kuitenkin tasaantui. Pääkaupunkiseudulla asuntojen keskihinta laski aavistuksen huhti-kesäkuusta. Muualla maassa hinnat nousivat samaan aikaan vajaan prosentin.
”Hintojen nousu pysähtyi, mutta oli vuositasolla edelleen aika hurjaa”, Lehtinen huomauttaa.
Pääkaupunkiseudun hintojen laskukin kesällä oli kovin vaatimatonta ja voi lopullisissa tiedoissa kääntyä nousuksi.
Asuntojen hinnat sietorajalla
Asuntokauppaa on käyty edelleen varsin vilkkaasti, kertoo Kiinteistövälittäjien keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila. Vaikka tahti on hieman hidastunut alkuvuoden kovasta menosta, asuntokauppa vilkastuu hänen mukaansa edelleen loppuvuoden aikana.
Asunnot ovat kuitenkin jo niin kalliita, etteivät ostajat ole valmiita nostamaan hintatarjouksiaan. Lehtinen arvioi, että hintojen nousua jarrutti loppukesästä myös uustuotannon vähäisyys.
Vanhojen asuntojen neliöhinta nousi heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 3224 euroon ja muualla maassa 1617 euroon. Kalleimmalla Helsinki 1 -alueella keskihinta kohosi 5296 euroon.
”Luvassa parin prosentin nousua”
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm uskoo, että asuntokaupan kasvu jatkuu hieman nykyistä hitaampana korkean hintatason takia. Hinnat ovat vuoden kuluttua keskimäärin 2-4 prosenttia korkeammalla kuin nyt, Holm ennakoi.
Kallistuminen johtuu Holmin mukaan vahvasta kysynnästä ja suhteellisen niukasta tarjonnasta varsinkin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tonttimaa on kallista.
Holm pitää kummallisena sitä, ettei asuntojen tarjontaa tule lisää. Vuosikymmeniä on puhuttu tarjonnan lisäämisestä ja yritetty keksiä siihen keinoja. Tarjonta ei silti ole lisääntynyt riittävästi hintojen nousun suitsimiseksi, hän huomauttaa.
Paras resepti tilanteen korjaamiseksi on Holmin mukaan ”kaavoittaa lisää ja lisää maata”. Kun tonttimaan tarjontaa lisätään riittävästi, sen on ennen pitkää pakko näkyä myös tonttien ja asuntojen hinnoissa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Asiantuntijat eivät usko kuplaan asuntomarkkinoilla”
Aivan totta. Suomi on pohjimmiltaan edelleen agraariyhteiskunta ja kaupungistuminen jatkuu. Monissa muissa maissa on useiden miljoonien asukkaiden kaupunkeja mutta meiltä sellainen vielä puuttuu. Arvioisin että kupla on käsillä jos kolme miljoonaa suomalaista asuu Helsinki-Vantaa-Espoo alueella.