Väitös: Sienillä voidaan puhdistaa pilaantunutta maata
Pilaantuneen maan käsittely sienitekniikalla tarjoaa vaihtoehdon vakiintuneille maan puhdistusmenetelmille, kuten stabiloinnille ja poltolle. Maisteri Lara Valentin Carreran biotekniikan alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan puuta lahottavat kantasienet, erityisesti valkolahosienet ja karikkeenlahottajasienet, pystyvät hajottamaan monia erilaisia vaikeasti hajoavia ympäristömyrkkyjä.
Pilaantuneen maan käsittely sienitekniikalla tarjoaa vaihtoehdon vakiintuneille maan puhdistusmenetelmille, kuten stabiloinnille ja poltolle. Maisteri Lara Valentin Carreran biotekniikan alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan puuta lahottavat kantasienet, erityisesti valkolahosienet ja karikkeenlahottajasienet, pystyvät hajottamaan monia erilaisia vaikeasti hajoavia ympäristömyrkkyjä.
Luonnossa valkolahosienet ja karikkeenlahottajasienet hajottavat ligniiniä solunulkoisilla entsyymeillä, jotka ovat epäspesifejä ja sen vuoksi kykeneviä hajottamaan myös muita yhdisteitä, kuten maata pilaavia orgaanisia yhdisteitä. Sieniin perustuvaa puhdistustekniikkaa ei kuitenkaan ole vielä kaupallisesti saatavilla.
”Nyt kehitettyjä sienitekniikoita voidaan soveltaa pilaantuneiden maamassojen puhdistuksessa sekä paikan päällä että pois kuljetetun maa-aineksen kohdalla. Hinnaltaan edullinen männyn kaarna sopii sienten kasvualustaksi ja sienisiirroksen kantaja-aineeksi erinomaisesti”, Carrera kertoo.
Hän tutki polyaromaattisilla hiilivedyillä (PAH) pilaantuneen marskimaan käsittelyä sekoitettavassa bioreaktorissa. Koska marskimaa sisältää suolaa, sienet seulottiin ensimmäisessä vaiheessa suolan sietokyvyn perusteella. Näin löydettiin kolme korkeaa suolapitoisuutta sietävää ja PAH-seosta tehokkaasti hajottavaa valkolahosientä: Lentinus tigrinus, Irpex lacteus ja Bjerkandera adusta.
Toinen sienitekniikkasovellus kehitettiin kloorifenoleita ja dioksiinia sisältävälle, pilaantuneelle vanhalle sahanpohjamaalle, jossa orgaanisen aineen pitoisuus on suuri. Tällaista maata esikäsiteltäisiin sienen avulla ennen maan polttoa, joka on tehtävä dioksiinin hävittämiseksi. Esikäsittelyn tarkoitus on maan orgaanisen aineen vähentäminen ja siten polttoprosessin tehostaminen. Sopivat sienet seulottiin 146 sienikannan joukosta.
”Esimerkiksi saha-alueen maan esikäsittelyllä saavutettaisiin 3,5-9,5 prosentin orgaanisen aineen hävikki kuudessa kuukaudessa sienilajista riippuen. Tämä voi olla jo riittävä tulos, vaikka käsittelyaikaa pidentämällä tulos ehkä paranisi. Tässä sovelluksessa sienikäsittelyn tarvitsema aika ei ole rajoittava tekijä”, Carrera arvioi.
Carrera väittelee 17. joulukuuta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Two ex situ fungal technologies to treat contaminated soil” (Kaksi ex situ -sienitekniikkaa pilaantuneiden maiden käsittelyyn). Vastaväittäjänä on professori Martin Hofrichter (International Graduate School Zittau, Saksa) ja kustoksena professori Annele Hatakka.
Carreran väitöskirja löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Väitös: Sienillä voidaan puhdistaa pilaantunutta maata”