Jaatinen korostaa, että rakennusten energiatehokkuuden parantuessa yhä suurempi osa rakentamisen hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennusmateriaalien valmistamisesta. Jos käytetään enemmän puuta, rakentamisen ympäristöhaittoja voidaan vähentää merkittävästi.
Rakentamisen ympäristövaikutuksia on Jaatisen mielestä myös alettava arvioida rakennuksen aidon elinkaaren mukaan. Erityisesti julkisessa rakentamisessa on ympäristövaikutuksiin laskettava mukaan myös rakennusmateriaalien ja rakentamisen välituotteiden valmistuksen sekä kuljetusten vaikutukset.
Jaatinen sanoo, että satsaamalla puurakentamiseen Suomeen voidaan luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja eri puolille maata. Luotavissa olevien uusien työpaikkojen määrä on niin merkittävä, että puun käytön lisäämisen tulisi hänen mielestään olla automaattisesti työllisyyspolitiikan keskiössä.
Jotta Suomi voisi ottaa paikkansa puurakentamisen mallimaana, puun osuutta rakentamisen opetuksessa on lisättävä kaikilla koulutusasteilla, Jaatinen korostaa. Vain siten puu saadaan tasa-arvoiseen asemaan muiden rakennusmateriaalien kanssa. Lisäksi on vahvistettava rakennusalan henkilöstön täydennyskoulutusta.
Jaatinen painottaa myös, että puurakentamisen huippuosaaminen on turvattava perustamalla puurakentamisen ja paloturvallisuuden professuurit. Tällä hetkellä Suomessa on vain yksi puuarkkitehtuurin professuuri.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Metsäteollisuus vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan toimia puurakentamisen edistämiseksi”
Minua kiinnostaisi kovin, miten puurakentaminen lisäisi työpaikkoja niin kovasti? Jos rakentamisen määrä kasvaa, työpaikat tietysti lisääntyvät, mutta jos määrä pysyy ennallaan, niin eikö työpaikat ole muilta toimijoilta pois? Vai onko puurakentaminen niin paljon tehottomampaa, että se vaatii enemmän työvoimaa?
Mikäli puurakentaminen on niin hyvää, miksi sitä pitää jatkuvasti tukea muiden materiaalien kustannuksella? Tämä ei anna kovin hyvää kuvaa kilpailukykyisyydestä.
Ympäristön kannalta tässäkin esitetyt mustavalkoiset väitteet ovat vaarallisia. Puurakenteiden etuna on pienet valmistuksen aikaiset ympäristökuormitukset. Ylivoimaisesti suurin osa ympäristökuormasta syntyy kuitenkin rakennuksen käytön aikana, myös tulevaisuudessa. Tässä vertailussa puu on ollut huoltotarpeensa ja verrattain lyhyen elinikänsä vuoksi heikoilla. Paloturvallisuuden osalta esitetyt vaatimukset tarkoittavat palavan ja ei palavien materiaalien asettamista samalle viivalle, se ei voi olla oikea suuntaus.
Järkevintä olisi käyttää eri materiaaleja niille sopivimmissa kohteissa ja jättää viimeinen sana tilaajalle.
Ennestäänkin tehottomuudesta kärsivä rakennussektori ei kaipaisi lisää kustannuksia ja tehottomuutta aiheuttavia ”suosimisia”. Ei varsinkaan nykytilanteessa, jossa näiden suosimisten perusteena käytetyt ympäristöseikat ovat vähintääkin kyseenalaisia.
MIksi puurakentaminen tarvitsee jatkuvasti niin paljon edistämistoimia valtiovallalta, eli veronmaksajien rahaa, vaikka se on niin erinomaista?
Jaatisenkin on hyvä tietää, että massiiviset hyvin eristetyt rakennukset kuluttavat vähemmän energiaa kuin vastaavasti eristetyt kevyet. Siksi rakennusmateriaalilla on merkitystä, mutta ei kylläkään puun hyväksi.
Lisäksi Jaatinen voisi selvittää, montako teräsarkkitehtuurin professoria ja betoniarkkitehtuurin professoria Suomessa on. Taitaa olla tämäkin asia jo veronmaksajien hoidossa.