Sierilän voimalaitos sai vesitalousluvan, mutta ei töidenaloittamislupaa

Aluehallintovirasto myönsi vesitalousluvan Kemijoki Oy:lle intressivertailun perusteella. Sen mukaan Sierilän voimalaitos -hankkeen hyödyt ovat edunmenetyksiin verrattuna huomattavat. Rahassa arvioituna hyödyt ovat noin 112 miljoonaa euroa ja vahingot 8,3 miljoonaa euroa. Aluehallintovirasto katsoi, toisin kuin toimitusmiehet katselmuskirjassa, ettei hankkeeseen voida soveltaa vesilain 2 luvun 5 §:n mukaista ehdotonta luvanmyöntämiskieltoa.

Aluehallintovirasto määräsi Kemijoki Oy:n maksamaan korvauksia erilaisista haitoista yhteensä noin 3 760 000 euroa, kertakaikkisia kalataloudellisia korvauksia yhteensä noin 987 000 euroa sekä vuosittaista kalatalousmaksua 18 000 euroa.

Yhtiö on myös määrätty estämään ja vähentämään hankkeesta aiheutuvia vahinkoja ja haittoja muun muassa rakenteille, kulkuyhteyksille, rantatörmille ja vesihuollolle samoin kuin kalastolle ja kalastukselle sekä uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. Kemijoki Oy kertoo varautuneensa näihin toimenpidesuunnitelmin.

Yhtiö pettyi töidenaloittamisluvan hylkäämiseen

”Olemme tyytyväisiä, että kuusi vuotta kestänyt lupaprosessi on saatu myönteiseen päätökseen. Kyseessä on tämän vuosituhannen ensimmäinen uusi vesivoimalaitoshanke. Se tuo tullessaan lisää uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa sekä yhä enemmän tarvittavaa säätötehoa. Rovaniemen kuntataloutta voimalaitos kohentaa tuomalla vuosittain miljoona euroa kiinteistöveroa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takala toteaa.

Töidenaloittamisluvan epääminen oli pettymys yhtiölle, sillä se viivästyttää entisestään pitkään venynyttä prosessia. Yhtiö toivoo, että todennäköiset muutoksenhakukierrokset Vaasan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa etenevät ripeästi.

Kemijoki Oy aikoo perehtyä perusteellisesti lupapäätökseen kesäkuun aikana ja harkitsee, onko yhtiön syytä joiltakin osin hakea siihen muutosta. Lisäksi yhtiö jatkaa aloittamiaan neuvotteluita Lapin ELY-keskuksen kanssa luonnonsuojelulain edellyttämien poikkeuslupien saamiseksi yhden perhoslajin ja yhden kasvilajin osalta.

”Toivomme, että uuden vesilain myötä tulevaisuuden vesivoimahankkeet etenevät sujuvammin kuin hakuprosessissa ollut Sierilä. Vuosi 2020 on jo lähellä, ja Suomeen siihen mennessä suunnitellut tuulivoimalat vaativat runsaasti lisää säätötehoa. Sitä on jo rakennetusta Kemijoen vesistöstä otettavissa, kunhan poliittista tahtoa vesivoiman lisärakentamiseen löytyy”, Takala sanoo.

Perustietoa Sierilän voimalaitoshankkeesta

Sierilän vesivoimalaitoshanke on kuulunut Kemijoki Oy:n investointisuunnitelmaan jo vuosikymmeniä. Se on viimeinen Kemijoen pääuomaan rakennettava laitos ja täydentää Lokan ja Porttipahdan tekojärviltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.

Sierilän voimalaitos tuottaisi 155 gigawattituntia uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa ja sen teho olisi 44 megawattia, mikä vastaa noin 5 000 sähkölämmitteisen omakotitalon tarvetta. Laitos sijoittuisi Sieriniemeen Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan.

Kemijoki Oy:n omissa suunnitelmissa Sierilän rakentaminen ajoittuu vuosille 2013-2016. Lainvoimaisen päätöksen aikataulua on kuitenkin vaikea arvioida.

Kemijoki Oy arvioi voimalaitoksen rakentamisen välittömäksi työllisyysvaikutukseksi noin 800 henkilötyövuotta ja välilliseksi noin 900 henkilötyövuotta.