Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista, ja yksi merkittävimmistä huonon sisäilman aiheuttajista on rakennusten kosteus- ja homevauriot. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille sellaista tietoa, johon pohjautuen on mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja.
Uutta ajankohtaista tietoa aiheesta tarvitaan, sillä ongelman laajuudesta huolimatta tiedot kosteus- ja homevaurioista ovat puutteellisia, vanhentuneita ja osin ristiriitaisia. Erilaisten arvioiden mukaan kosteus- ja homevauriot ovat yleisiä kaikissa rakennustyypeissä käyttötarkoituksesta ja omistuspohjasta riippumatta. Esimerkiksi erilaisissa julkisissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kosteus- ja homevauriot näyttävät olevan yleisiä.
Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Arviolta jopa 600 000-800 000 suomalaista voi altistua päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmällemme yli 200 miljoonan euron kustannukset.
Tutkimukselle haetaan toteuttajaa avoimella tarjouskilpailulla. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua elokuun 2012 loppuun mennessä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Eduskunta selvityttää rakennusten kosteus- ja homeongelmia”
Kaksi merkittävintä syytä kosteusvaurioille:
-Muovit – kosteus tiivistyy sinne mihin se pysähtyy.
-Maanvaraiset perustukset – maasta tulevaa kosteutta on erittäin vaikea hallita varsinkin jos perustukset ovat vain osittain tiiviitä.
Nimenomaan maanvarainen lattia on paras. Ne vaan pilataan erilaisilla jipoilla ilmeisesti tahallisesti. Valesokkelit, puulattiat, pakettitalon ulkoseinän korko, jne.
Ongelma johtuu yksiselitteisesti suomalaisesta rakennustavasta. Meidän talot ei kelpaa Virolaisille. Siinä se syy.
Pikaisena korjauksena olisi ulkoseinien eristysvaatimusten poistaminen ja korjausrakentamiskokemuksen vaatiminen ennen uuden rakentamista.
Suurin syy ongelmiin on, että timpuriyrittäjät kuvittelevat olevansa rakennusfysiikan huippuasiantuntijoita ja ajavat tilaajille kärpäsiä päähänsä, jotta saisivat itse tehtyä työt helposti. Todelllisuudessa kukaan ei osa mitään.
Samat legendat pyörivät vuodesta toiseen:
– 70-luvun pullonpohjatalot
– puu ja selluvilla hengittävät ja sitovat kosteutta
– kaikki muovi on pahasta
– rakennetaan liian nopeasti ja betoni ei ehdi kuivua
– ennen vanhaa osattiin rakentaa
Ja kansa uskoo kaiken ja syö vanhankansan miesten kädestä.
Kaikki homeongelmat johtuvat käsittämättämästä typeryydestä, mikä tässä maassa velloo ja tiivistyy rakennusmiesten päähän. Noh, osa johtuu myös ahneudesta, kuten kaikki maailman ongelmat.
Viimeisen 20 vuoden aikana on juuri Suomessa tehty kymmeniä tutkimuksia asiasta. Tuloksia on tuhansia sivuja, ja toimenpiteitäkin on saatu aikaiseksi. Noinkohan ”lopullinen viisaus” löytyisi Eduskunnan tilaamasta puolen vuoden lisätutkimuksesta. Stupid.
TTY ja RIL järjestävät Tampereella noin 500 osanottajan rakennusfysiikkaseminaareja. Joku vuosi sitten sanoin siellä kosteus- ja homeongelmiin liittyvässä luennossani: ”Meillä on niin paljon tutkittua tietoa kosteus- ja homeongelmista, että itse tieto on kasassa. Ehdotan kolmen asiantuntijahenkilön troikkaa, joka paneutuu vain tähän ja luo kolmessa kuukaudessa pelisäännöt homeettomille rakennuksille.” Eivät projektit, kokoukset ja raportit ongelmaa poista, vaan tarvitaan tahto poistaa ongelma. Itselläni on hyllyissäni 20 vuoden ajalta lukemattomia noista Olavi Tupamäen mainitsemista kosteus- ja hometutkimuksista. Eivät luonnonlait ole muuttuneet tai muuttumassa. Pitää tarttua toimeen eikä taas paperien täyttämiseen. Ei kosteutta, ei hometta. Muilla homeen muodostumisen vaikuttavilla tekijöillä emme voi vaikuttaa. Muinaisen oppikoulun fysiikan opeilla ymmärtää kosteuden ja veden vaikutukset. C2 1.2.1 antaa toiminnallisen vaatimustason. M.O.T.
Mitä yhteistä on homerakennuksilla:
-rakennuttaja on useammin kunta tai valtio
-rakennuksen on suunnitellut konsultti
-rakentaja on ala-alaala yritys
-rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto
-rakennuksen puhtaanapito on koneellistunut
-rakennusmääräykset ovat velvoittavia
Viestisi sisältää jo itsessään vastauksen, miksi hometaloja on paljon.
Oikeat vastaukset teeseisihisi olisivat olleet:
– useimmiten rakennusmies itselleen tai myytäväksi
– useimmiten itse matkimalla muita tai keksimällä päästään ”hyviä” juttuja
– useimmiten itse ja mahdollisimman halvalla työmaiden ylijäämäkamoista
– usiemmiten ilmanvaihto puutteellinen
– useimmiten säännöllinen huolto ja ylläpito puuttuu
– jos ei velvoittaisi, ei tehtäisi vähimmäistäkään
Voisi kuvitella, että kaikkien näiden teknisten ja imago-ongelmien keskellä olisi jo kannattavaa rakentaa pytingit joka puolelta pressukatettuina ja vapautua ainakin sateiden aiheuttamista riskeistä, vaan eipä näytä kiinnostavan sen enempää tilaajaa kuin urakoitsijaakaan. Kumpikohan lopulta maksaa enemmän, kun tellinkejäkin kumminkin tarvitaan pitkään? Edelleen koko keskeneräinen ulkovaippa altistetaan säälle kuukausiksi. Työmatkan varrella Tampereen Ratinanrannassa on ollut helppo seurata mm. esimerkkejä säänarmoilla roikkuvista eristyksistä. Hävettää olla raksalla moisten tilaajien ja päättäjien takia 🙁