”Kosteus- ja homevauriot vaihtelevat syiden, laajuuden sekä niihin liittyvien terveyshaittojen osalta suuresti. Rakennusten korjaustarpeen arviointia vaikeuttaa käytössä olevien menetelmien rajallisuus. Puutetta on muun muassa keinoissa, joiden avulla voidaan arvioida vaurion terveydelle haitallisia vaikutuksia”, Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo.
”Emme pyri opastamaan, miten korjataan, vaan miten arvioidaan korjaustarve”, Toxtest-hankekokonaisuudesta vastaava johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.
Kosteusvaurion aiheuttama mikrobikasvusto tuottaa myrkyllisiä aineita eli toksiineja, joiden määrä vaihtelee olosuhteiden mukaan. Keinäsen mukaan toksiinien suuren määrän ja vaihtelevien pituuksien vuoksi on perusteltua arvioida niiden yhteisvaikutusta soveltuvan testin avulla.
Menetelmä täydentää muita tiedonkeruumenetelmiä
Tällä hetkellä kosteusvaurioista kerätään rakennusteknistä tietoa, mikrobiologista tietoa ja oiretietoja. Uusi luokitusjärjestelmä olisi näiden tiedonkeruumenetelmien tukena. Luotettavan kenttäkelpoisen testin kehittämisessä on kuitenkin omat ongelmansa.
”Hengitettävä sisäilma on aina monimutkainen seos eri lähteistä peräisin olevia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat. Näiden aineiden yhteisvaikutukset voivat olla ennalta arvaamattomia, sillä samanaikainen altistuminen pienillekin pitoisuuksille useita toksisia yhdisteitä voi johtaa vakavampiin terveyshaittoihin kuin mitä nämä aineet yksinään aiheuttavat. Tärkeää on, että näytteenottomenetelmä on toistettava, helppo ja kustannuksiltaan kohtuullinen”, professori Maija-Riitta Hirvonen THL:stä selvittää.
Tutkimushanke toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johdolla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston (HY) sekä Työterveyslaitoksen (TTL) yhteistyönä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomalaiset tutkijat aloittavat laajan hometutkimuksen”