Suomi on saamassa pääradan ja nelostien osaksi Euroopan ydinverkkoa
Euroopan komission 19. lokakuuta antaman ehdotuksen mukaan Suomi on saamassa uuden liikenneyhteyden osaksi Euroopan laajuisen liikenneverkon
(TEN-T) ydinverkkoa. Komissio on sisällyttämässä ydinverkkoon Pohjanlahden kiertävän Botnian käytävän, joka sisältää Suomen puolella juna- ja maantieyhteydet pohjoisesta etelään eli pääradan ja nelostien. Päätöksellä on merkitystä muun muassa hankkeiden rahoituksen kannalta, sillä EU:n TEN-T-tuki ohjautuu jatkossa pääasiallisesti ydinverkolle. Liikenneministeri Merja Kyllönen painottaa myös ehdotuksen alueellista merkitystä.
Euroopan komission 19. lokakuuta antaman ehdotuksen mukaan Suomi on saamassa uuden liikenneyhteyden osaksi Euroopan laajuisen liikenneverkon
(TEN-T) ydinverkkoa. Komissio on sisällyttämässä ydinverkkoon Pohjanlahden kiertävän Botnian käytävän, joka sisältää Suomen puolella juna- ja maantieyhteydet pohjoisesta etelään eli pääradan ja nelostien. Päätöksellä on merkitystä muun muassa hankkeiden rahoituksen kannalta, sillä EU:n TEN-T-tuki ohjautuu jatkossa pääasiallisesti ydinverkolle. Liikenneministeri Merja Kyllönen painottaa myös ehdotuksen alueellista merkitystä.
”Suomelle oli tärkeää, että Botnian käytävä saatiin komission esitykseen EU:n liikenteen ydinverkoksi TEN-T. Aiemmat yhteydet ovat koskeneet vain eteläistä Suomea. Komission esitystä on jatkoneuvotteluissa pyrittävä täydentämään Itä- ja Pohjois-Suomen yhteyksillä”, Kyllönen sanoo.
”Suomen pitäisi tavoitella ydinverkolle Oulu-Vartius rata- ja tieyhteyksiä sekä Oulun lentoasemaa ja satamaa. Valtatie 5 ja Savonrata yhdistävät Itä-Suomen Pohjolan Kolmioon. Näillä uusilla täydennyksillä ydinverkko muodostaisi Suomessa koko maata hyvin palvelevan liikenteellisen verkon ja yhteydet naapurimaihin. Suomen kannalta tärkeitä näkökohtia ydinverkolle ovat saavutettavuus, raaka-aineiden saatavuus sekä yhteydet Venäjälle ja erityisesti Murmanskin radalle”, liikenneministeri jatkaa.
Komission ydinverkon kriteerien mukaan jäsenmailla voisi olla vain yksi rajanylityspaikka EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
”Kriteeri ei sovellu Suomeen, koska meillä on tuhannen kilometrin EU:n yhteinen ulkoraja, harva asutus ja pitkät etäisyydet”, Kyllönen toteaa.
Kattava verkko ja ydinverkko
Euroopan komission ehdotuksessa TEN-T-verkko jaetaan kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon.
Ydinverkko muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan. Ydinverkkoon sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteelle sisämarkkinoilla sekä EU:n ja sen naapurien ja maailman muiden osien välillä. Se käsittää eri liikennemuotojen yhdistelmiä ja muun muassa älykkäät liikennejärjestelmät. Ydinverkkoon kuuluvat hankkeet on nostettu kattavasta verkosta. Ydinverkon on oltava valmiina vuoden 2030 loppuun mennessä.
EU:n TEN-T-tuki ohjautuu jatkossa pääasiallisesti ydinverkolle. Suomi on viime vuosina saanut TEN-T-hankkeisiin rahoitusta noin 5-15 prosenttia hankkeesta riippuen.
Suomen osalta ydinverkkoon kuuluvat aiemmat niin sanotut prioriteettihankkeet Pohjolan kolmio, Merten moottoritiet ja Rail Baltica sekä nyt siis uutena hankkeena Botnian käytävä. Merten moottoritiet on TEN-T-verkon merellinen ulottuvuus. Itämeren moottoritie yhdistää Itämeren EU-jäsenvaltiot Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Pohjolan kolmio on Etelä-Suomen käytävä, johon kuuluu E18-tie sekä ratayhteys Turusta Vainikkalaan. Rail Baltica taas muodostaa liikennekäytävän Helsingistä Tallinnaan ja Baltian maiden kautta Varsovaan.
Ehdotuksen kattava verkko sisältää kansallisiin yhteyksiin perustuvat rautateiden, maanteiden, sisävesireittien, satamien ja lentoasemien tiheät verkot. EU velvoittaa, että kattavan verkon pitää olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä.
Euroopan komission ehdotus siirtyy nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Suomen kannan muodostus ehdotuksesta on vielä kesken.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomi on saamassa pääradan ja nelostien osaksi Euroopan ydinverkkoa”