Suomen suurin pilaantuneen maaperän puhdistus päättymässä Joensuussa
Suomen suurin yksittäinen pilaantuneen maaperän puhdistustyö on päättymässä. Vuonna 2009 alkaneet Joensuun Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maaperän varsinaiset kaivuutyöt ovat päättyneet. Ensi kesäksi jäi kuitenkin vielä viimeistelytöitä. Kolmen vuoden aikana pilaantunutta maata on kaivettu ja siirretty eri vastaanottopaikkoihin noin 50 hehtaarin alueella kaikkiaan lähes 500 000 kuutiometriä.
Suomen suurin yksittäinen pilaantuneen maaperän puhdistustyö on päättymässä. Vuonna 2009 alkaneet Joensuun Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maaperän varsinaiset kaivuutyöt ovat päättyneet. Ensi kesäksi jäi kuitenkin vielä viimeistelytöitä. Kolmen vuoden aikana pilaantunutta maata on kaivettu ja siirretty eri vastaanottopaikkoihin noin 50 hehtaarin alueella kaikkiaan lähes 500 000 kuutiometriä.
Maaperän kunnostustyö on jakaantunut kolmeen eri alueeseen: vanhaan sahan teollisuuskaatopaikkaan, Pielisjoesta eristettyyn tukkialtaaseen sekä varsinaiseen saha-alueeseen. Työt aloitettiin keväällä 2009 teollisuuskaatopaikan pienentämisellä ja vesitiiviin eristysseinän rakentamisella. Kolmen hehtaarin suuruisen tukkialtaan pilaantunutta pohjasedimenttiä ruopattiin noin 35 000 kuutiometriä kolmen kesän ajan vuosina 2009–2011. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin saha-alueelta kaivettiin pilaantunutta maata kahdessa eri urakkavaiheessa noin 400 000 kuutiometriä.
Suurin osa pilaantuneista maista on siirretty kuorma-autoilla Kontiosuon yhdyskuntajätteen kaatopaikalle tai kapseloidaan vanhaan teollisuuskaatopaikkaan, josta rakennetaan vesitiiviillä kerroksilla eristetty maisemamäki ulkoilu- ja virkistysalueeksi. Pahiten pilaantuneet maat sekä tukkialtaasta ruopattu sedimentti on kuljetettu kauemmaksi muun muassa Outokumpuun, Varkauteen tai Kuopioon pilaantuneiden maiden käsittelyyn erikoistuneille kaatopaikoille.
Työt Penttilänrannassa eivät lopu vaikka pilaantuneet maat onkin saatu kaivettua. Viimeistelytöitä jää vielä ensi kesäksi. Tällaisia töitä ovat muun muassa kaivetun maapohjan muotoilu ja loppusiivous, viimeisten kuivamassa olevien sedimenttien poisvienti sekä maisemamäen pintarakenteiden teko. Talven aikana puretaan vanhan puulaiturin rakenteet Pielisjoen varrelta tulevan rantarakentamisen edestä. Kunnallistekniikan rakentaminen teiden ja vesihuoltoverkoston osalta jatkuu myös läpi talven.
Puhdistuskustannukset jäämässä alle kustannusarvion
Puhdistustyön kustannusarvio oli hankkeen alkaessa 21 miljoonaa euroa. Lopullisesti toteutuvat kustannukset selviävät vasta viimeistelytöiden päätyttyä vuoden 2012 syksyllä. Arvio toteutuvista kustannuksista on kuitenkin noin 15 miljoonaa euroa.
Kustannussäästöt ovat syntyneet pääosin huolellisella töiden ennakkosuunnittelulla, kilpailutuksen onnistumisella sekä töiden ajoittumisella suotuisaan suhdanneajankohtaan. Lisäksi lainsäädäntömuutos pilaantuneiden maiden käsittelyssä alensi loppukustannuksia vastaanottopaikoissa.
Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat olleet huomattavat. Kunnostustöissä on ollut eri vaiheissa neljä pääurakoitsijaa, huomattava määrä pienempiä aliurakoitsijoita muun muassa kaivu-, kuljetus- ja mittaustöissä sekä useita konsulttitoimistoja suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontatehtävissä.
Vuodesta 1871 lähtien yli 100 vuotta toimineen Penttilän saha-alueen maaperän puhdistustyötä ryhdyttiin suunnittelemaan sahaustoiminnan päätyttyä jo 1980-luvun lopulla. Puhdistustöihin päästiin kuitenkin vasta kun alue siirtyi kokonaan Joensuun kaupungin omistukseen vuoden 2008 alussa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomen suurin pilaantuneen maaperän puhdistus päättymässä Joensuussa”