Vanhojen lähiöiden tekninen kunto on oletettua parempi
Energiatehokas lähiökorjaaminen (Entelkor) -hankkeessa on kolmen vuoden ajan etsitty innovatiivisia ratkaisuja suomalaisten lähiöiden kestävään kehittämiseen. Asiaa on tarkasteltu muun muassa kierrätyksen ja energian kulutuksen kannalta. Hankkeessa kootun laajan aineiston perusteella 1970-luvulla valmistunut lähiökerrostalokanta ei ole sen energiatehottomampaa kuin muut kerrostalomme.
Energiatehokas lähiökorjaaminen (Entelkor) -hankkeessa on kolmen vuoden ajan etsitty innovatiivisia ratkaisuja suomalaisten lähiöiden kestävään kehittämiseen. Asiaa on tarkasteltu muun muassa kierrätyksen ja energian kulutuksen kannalta. Hankkeessa kootun laajan aineiston perusteella 1970-luvulla valmistunut lähiökerrostalokanta ei ole sen energiatehottomampaa kuin muut kerrostalomme.
”Seuranta-aineiston perusteella lähiöiden tekninen kunto ei ole niin huono kuin oletetaan”, projektipäällikkö, tutkija Elina Alatalo Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.
Energiankulutuksen seurannan mukaan vuosina 1960–2000 rakennetut kerrostalot sijoittuvat kaikki energiatehokkuudessa keskimäärin luokkaan E. Rakennusten ilmanvaihdon lisääntyminen on parantanut sisäilman laatua, mutta se on samalla lisännyt kokonaisenergiankulutusta lämmöneristyksen lisäyksestä huolimatta. Samasta aineistosta kannattavimmaksi energiatehokkuuden parannustavaksi nousivat lämmitysjärjestelmään tehtävät korjaukset ja säädöt.
Hankkeessa saatujen tulosten perusteella aurinkolämpökeräinten integroiminen lähiökerrostaloihin julkisivuremontin yhteydessä olisi kannattavaa. Aurinkolämpöä voi hyödyntää myös lasittamalla parveke eli muodostamalla lämmittämätön puskurivyöhyke. Tämän kaltaisen asuttavan puskurivyöhykkeen eri muunnokset voivat olla lähiön oman erityisen asuntotyypin, kerrospihatalon, alkioita.
Purkamisesta yli 30 uusiotuotetta
Samassa tutkimuksessa kartoitettiin myös lähiöiden purkamisesta aiheutuvan rakennusjätteen uusiokäyttöä. Kartoituksessa löytyi yli 30 rakentamisessa käytettäväksi soveltuvaa uusiotuotetta.
”Betonielementtien purkaminen ehjänä ja kierrättäminen rakentamiseen uudelleen on osoittautunut mahdolliseksi käytännöksi. Kutistuvissa lähiöissä elementtikerrostalojen osittaisen purkamisen kautta voidaan asuntojakaumaa muuttaa kysyntää vastaavaksi”, Alatalo sanoo.
Suomessa tulee 2010-luvun lopulla hyötykäyttää 70 prosenttia rakentamisen jätteestä. Suuri osa tästä jätteestä on betonia.
Entelkor on Tampereen teknillisen yliopiston Edge-nimisen arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorion koordinoima monialainen hanke. Työtä on tehty TTY:n rakennetun ympäristön tiedekunnassa arkkitehtuurin ja rakennustekniikan laitoksilla vuosina 2009–2012. Hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa ja Aran koordinoimaa lähiöohjelmaa vuosille 2008–2011.
Hankkeen tuloksia esitellään loppuseminaarissa tiistaina 27. maaliskuuta kello 12.30 alkaen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Tilaisuus on kaikille avoin. Samalla julkistetaan myös hankkeen loppujulkaisu.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vanhojen lähiöiden tekninen kunto on oletettua parempi”