Tarasti: Tuulivoiman edistäminen siirrettävä poliitikoille
Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa. Tilanteen muuttamiseksi tuulivoiman edistäminen tulee siirtää poliittiselle tasolle, koska asiantuntijatasolla kukin viranomainen keskittyy vain omaan alaansa eikä tuulivoimalle saasteettomana energiana anneta sille kuuluvaa painoarvoa, toteaa ministeri Lauri Tarasti, joka luovutti Tuulivoimaa edistämään -selvityksensä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle eduskunnassa 13.4.2012 järjestetyssä seminaarissa.
Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa. Tilanteen muuttamiseksi tuulivoiman edistäminen tulee siirtää poliittiselle tasolle, koska asiantuntijatasolla kukin viranomainen keskittyy vain omaan alaansa eikä tuulivoimalle saasteettomana energiana anneta sille kuuluvaa painoarvoa, toteaa ministeri Lauri Tarasti, joka luovutti Tuulivoimaa edistämään -selvityksensä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle eduskunnassa 13.4.2012 järjestetyssä seminaarissa.
”Tuulivoimarakentamisen kannattavuus on turvattu syöttötariffin tultua voimaan viime vuonna, mutta jäljelle ovat jääneet hallinnolliset esteet. Rakentamisen viranomaisprosessi on pitkä ja monipolvinen. Tuskin mikään muu rakentaminen tulee yhtä perusteellisesti selvitetyksi kuin tuulivoimarakentaminen”, Tarasti sanoo.
Tarastin mukaan osa rakentamisen esteistä on välttämättömiä ja rakentaminen tulee olla huolellisesti suunniteltua. Merkittävä osa esteistä ei kuitenkaan nykymuodossa ole perusteltuja. Tähän johtopäätökseen päästään jo vertaamalla Suomen tilannetta (130 rakennettua tuulivoimalaa) tiheämmin asuttuihin naapurimaihin: Ruotsissa voimaloita on 1 655, Saksassa 21 607 ja Suomea pinta-alaltaan kahdeksan kertaa pienemmässä Tanskassa 5 500, jossa ne tuottavat maan käyttämästä sähköstä 24 prosenttia.
Jatkovalitusmahdollisuutta tuulivoimasta KHO:hon rajoitettaisiin
Tarasti esittää selvityksessään 16 eri viranomaisen toimialoille kohdistuvaa toimenpidettä, joilla tuulivoimarakentamista voidaan vauhdittaa hallinnollisia esteitä purkamalla.
Tarasti ehdottaa, että tuulivoimalta vaadittava YVA-menettely yhdistettäisiin tuulivoimayleiskaavaan. Tuulivoiman rakentamista yleiskaavan perusteella selkeytettäisiin suhteessa maakuntakaavaa koskevaan sääntelyyn. Rannikon ja merialueiden tuulivoimarakentamisen edellyttämät muutokset puolustusvoimien tutkajärjestelmään selvitettäisiin ja luotaisiin kompensaatiojärjestelmä, jossa tuulivoiman rakentajat osallistuvat vaadittavien muutosten rahoittamiseen. Lentoestelupien periaatteiden vahvistaminen siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriölle, joka pyrkii helpottamaan tuulivoiman rakentamista lentokenttien lähellä.
Kunnan saamaa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista pitäisi Tarastin selvityksen mukaan lisätä. Suomen tuulivoimayhdistystä ja Energiateollisuutta kannustetaan antamaan suositus tuulivoimarakentajille käyttöoikeuskorvauksen maksamisesta kaikille noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta sijaitsevien maiden omistajille.
Selvityksessä ehdotetaan, että rakennuslupaan lisättäisiin mahdollisuus antaa tarpeellisia määräyksiä tuulivoimalan melun rajoittamisesta esimerkiksi parhaimpana kesälomakautena juhannusaatosta elokuun 10. päivään saakka sekä tuulivoimaloiden jäänestosta ja lintu- ja lepakkokarkoittimista törmäysriskin pienentämiseksi. Näiden muutosten tarkoituksena on mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen osalle niistä hankkeista, joilta se nyt ilman käytönaikaisen toiminnan sääntelymahdollisuutta estyy.
Tuulivoimaa voitaisiin Tarastin mukaan rakentaa kaavapoikkeusluvalla kaavoitetulle ja rakennetulle teollisuus-, satama- ja kaivosalueelle. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä maanteihin ja rautateihin supistettaisiin. Olemassa oleva taustamelu otettaisiin aina huomioon tuulivoimalan äänen häiritsevyyttä arvioitaessa.
Jatkovalitus tuulivoimalan ympäristöluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen pitäisi Tarastin selvityksen mukaan sallia vain valitusluvalla. Lisäksi hän esittää tuulivoiman edistämisen seurantaryhmän asettamista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa
17 vastausta artikkeliin “Tarasti: Tuulivoiman edistäminen siirrettävä poliitikoille”
Montako tuulivoimalaa olisi Olkiluodon ja polttoaineluolan kustannuksilla jo saanut ja tuottanut sähköä?
Tämähän rakennusvalvonnalta vielä puuttuukin, että joutuu määräämään jäänestoaineet ja muut lepakkokarkottimet, niin ja kai niiden käyttöäkin on sitten valvottava.
Vesivoiman rakentaminen selvitetään vielä tarkemmin kuin tuulivoiman.
Tarasti voisi selvittää itselleen, miksi Tanska myy tuulivoimasähköään pilkkahintaan Ruotsiin ja Norjaan, ja ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä takaisin, moninkertaisella hinnalla.
Myös Suomen keskimääräisiin tuulennopeuksiin olisi hyvä edes hiukan tutustua, ennen kuin kovasti yrittää saada niitä monumentteja seisomaan.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun sähkön hinta on kolminkertaistunut syöttötariffien ansiosta, kansa varmasti muistaa jokaisen tulivoimalan kannattajan.
”Montako tuulivoimalaa olisi Olkiluodon ja polttoaineluolan kustannuksilla jo saanut ja tuottanut sähköä?”
Tuota en tiedä, mutta Soneran saksanvalloituksen hinnalla (jolloin Sonera osti muutamalla miljardilla eurolla kaistatilaa Saksasta, ikinä sinne 3G-verkkoa kuitenkaan rakentamatta, valtion ollessa firman pääomistaja) olisi saanut Suomen tuulivoimaosuuden nostetuksi aika korkealle.
Kumma, ettei kukaan pysty uskottavasti perustelemaan, miksi tuota hourimointia pitäisi edistää.
Vaikka Tanskassa tuotetaan paljon tuulivoimaa, on koko maan päästötaso erittäin suuri johtuen kivihiilen polttamisesta säätövoimana. Näitä asioita ei Tarasti ole halunnut tarkoituksellisesti tuoda esiin. Selvityksessä on myös lukuisia muita voimakkaasti vääristettyjä tietoja.
Poliittisen vastuun kantaminen olisi hyvä, mutta senhän liikenne- ja viestintäministeri tyrmäsi omassa puheenvuorossaan. Parempi kun virkamiehet vaan hoitavat työnsä vähemmän asioihin paneutuen ja käyttävät sitä kumileimasinta enemmän. Näin ei ministeri joudu vastuuseen, kun homma karkaa käsistä.
Voisiko joku oikeasti arvioida koko selvitystyön luotettavuuden, se kun vaikuttaa tilatulta saippuaopperan käsikirjoitukselta. Täytyy olla korkea otsa, että on kehdannut laittaa nimensä kyseisen tekstin alle.
Tarastin ehdotus lupabyrokratian karsimisesta on hyvä ja se pitäisi laajentaa koskemaan kaikkea puhdasta energiantuontoa, erityisesti vesivoimaloiden rakentamista. Pelkästään Vuotoksen rakentaminen vastaisi satoja tuulivoimaloita eikä yhteiskunnan tarvitsi laittaa euroakaan tukirahaa syöttötariffeihin.
Jämeränä virkamiehenä, ympäristöministeriön kansliapäällikkönä ja KHO:n hallintoneuvoksena tunnetuksi tullut Tarasti on eläkepäivinään ryhtynyt YM:n hallinnonalan selvitystyöryhmien vetohommissa ”leipäpapiksi” eli kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Viittaan vaikkapa hänen näkemykseensä edellisen hallituksen aikana siihen, mitä ympäristöhallinnossa voidaan säätää laissa ja mitä asetuksessa.
Tarasti on Suomen mittakaavassa sama kuin Ahtisaari oli aikoinaan maailmanlaajuisesti. Erona on vain se, että Ahtisaari ilmaisi enemmän tai vähemmän suoraan, että hän jos kuka olisi Nobel-palkinnon arvoinen. Ja tulihan se palkinto lopulta, vaikka joidenkin mielestä Ahtisaari toimi Balkkanin kriisissä NATON juoksupoikana. Tarastille ilmeisesti riittää korkeiden toimeksiantopalkkioiden lisäksi se, että saa esiintyä joka asian asiantuntijana Suomessa ja pääsee aina silloin tällöin telkkariin esittämään ”selvitystensä” tuloksia. Jos joku taho haluaa tietynlaisen selvityksen, kannattaa pyytää Tarastia selvitysmieheksi tai vetämään selvitystyöryhmää.
Ministeri Tarasti voisi hyvin siirtyä eläkkeelle!
Tuulivoima saadaan kannattamaan laskelmissa siten, että sähkön oletettu markkinahinta hinataan pilviin 10 vuoden aikajänteellä. Tällöin nyt tehtävä investointi on kannattava ja näin toimitaankin monen hankkeen osalta. Mitä on sitten totuus sähkön hinnasta, jää nähtäväki (tai maksettavaksi).
Tuulivoimaloille on annettu selvityksen mukaan ohjearvot suurimmalle sallittavalle keskiäänitasolle (ekvivalenttitasolle). Ne ovat asuntoalueilla päivällä 45 dB(A) ja yöllä 40 dB(A) sekä loma-asuntoalueilla vastaavasti 40 ja 35 dB(A).Koska voimalat toimivat myös yöllä, niiden aiheuttama äänitaso on mitoitettava yöarvon mukaan.
Merituulivoimaloille tehdyissä meluselvityksissä (mm Inkoo -Raasepori, Haukipudas, Kristiinankaupunki/Karhusaari, Ajos) on käytetty yleensä 5 MW:n laitoksen äänitehotasona 111 dB(A). Vapaassa tilassa puolipallomaisessa etenemisessä äänitaso on yksinkertaisen laskelman mukaan 500 m etäisyydellä 62 dB alempi eli 49 dB(A). Ilman absorption vaikutuksesta äänitaso alenee vielä pari desibeliä. Taso on kuitenkin kaukana tavoitearvoista. Miten ihmeessä 500 m on jonkinlainen korvauksiin oikeuttava etäisyys. 40 dB(A) olisi odotettavissa noin 1000 metrin ja 35 dB(A) noin 1500 metrin etäisyydellä.
Edellä esitetty koskee yhtä ainoaa tuulimyllyä.. Kun vastaavia myllyjä on tyypillisesti rivissä noin 500 m välein, äänitason aleneminen on kovin erilainen. 40 dB(A):n äänitaso olisi noin 2,5 km:n ja 35 dB(A):n äänitaso noin 4,5 km:n etäisyydellä.
Jos myllyjä olisi kahdessa rivissä vastaavin välein, mikä näyttää olevan hyvin tavallista, etäisyydet olisivat 40 dB(A):n tasoon 3,5 km ja 35 dB(A):n tasoon 7 km.
Tuulivoimalain meluselvityksissä on käytetty laskentatapaa, joka antaa selvästi virheellisen tuloksen silloin, kun etäisyydet ovat suuria. Noin 500 m etäisyydelle virhe on vielä pieni, mutta etäisyyden lisääntyessä virheen suuruus kasvaa voimakkaasti. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tehdään voimalaitoksille, joiden aiheuttama äänitaso ylittää sallittavan arvon. Inkoon Barösundista on jo kaksi myllyä viety pois ja kolmaskin olisi vietävä, koska äänitasot ylittyvät, vaikka vain kahden MW:n myllyn etäisyys on noin puoli kilometriä.
Edellä esitetyssä laskentaesimerkissä on käytetty sekä äänen tehotason että äänitason arvona keskiäänitasoa (ekvivalenttitasoa). Sitä käytetään yleensä ympäristössä esiintyvän äänen häiriövaikutuksen arvioimiseen ja se soveltuukin tyydyttävästi jatkuvan, voimakkuudeltaan hitaasti vaihtelevan äänen, kuten liikenteen kumun mitaksi. Tuulivoimalan äänessä on kuitenkin useita ominaisuuksia, joiden seurauksena keskiäänitaso ei sellaisenaan sovi häiriövaikutuksen arvioimiseen. Laskentamallitkaan eivät pysty oikealla tavalla käsittelemään ympäristön olosuhteita.
– Ääni on noin yhden sekunnin jaksoissa vaihtelevaa (amplitudimoluloitua). Sellaisen äänen voimakkuuden ihminen tajuaa lähinnä huippuarvojen mukaan.
– Äänen voimakkuus vaihtelee myös hitaammassa tahdissa esimerkiksi muutaman minuutin välein. Häiriövaikutus syntyy voimakkaimman ajanjakson mukaan.
– Äänessä esiintyy kapeakaistaisuutta ja usein myös impulssimaisuutta.
– Etäällä äänilähteestä matalan äänialueen osuus korostuu.
– Matalan äänialueen ja kapeakastaisten äänten vaiheistuminen voi kohottaa äänitasoa. Sen arvioiminen ei ole mahdollista.
– Tuulen nopeus kasvaa siirryttäessä kohti ylempiä ilmakerroksia. Äänen taipumista laskentamallit eivät pysty lähtötietojen puutteenkaan vuoksi moitteettomasti käsittelemään. Sama koskee ilmakerrosten lämpötilaerojen (inversio) vaikutusta.
Todellisempaa häiriövaikutusta kuvattaessa ekvivalenttitasoon on tehtävä edellä mainittujen seikkojen aiheuttamat lisäykset. Niiden seurauksena vaadittavat etäisyydet voivat kasvaa jopa moninkertaisiksi.
Jos ympäristössä on jo muiden äänilähteiden aiheuttamana suhteellisen korkea äänitaso (taustamelu), se voi peittää tuulivoimalan häiriövaikutusta. Sellaisia ovat esimerkiksi moottoriteiden lähellä olevat alueet. Jos tuulivoimala saadaan sijoittaa ilman korvausvelvollisuutta etäisyyden ollessa yli 500 m ja taustamelun peittäessä häiriövaikutuksia, sopivia paikkoja voisivat olla pääkaupunkiseudulla vaikkapa Länsiväylän varrella merellä Westendin itäpuolella, Keilalahdella ja Seurasaarenselällä sekä Turunväylän varressa Laajalahdella tai Itäväylän melualueella Vanhankaupunginselällä ???
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa arvot suurimmalle sallittavalle äänenpainetasolle terssikaistoin matalalla äänialueella. Tuulivoimalan äänessä esiintyy ohjearvot ylittäviä tasoja vielä etäisyyksillä, missä keskiäänitaso on vain 35 dB(A). Kevyesti rakennetun loma-asunnon ääneneristävyys matalilla äänillä on lähes olematon. Vaikka tuulen aiheuttama lehtien kahina voi peittää voimalan aiheuttamaa häiriövaikutusta ulkona, peittovaikutusta ei synny sisällä asunnossa. Tuulen puissa aiheuttama ääni on taajuusalueeltaan keskikorkeaa ja korkeaa. Kevyenkin rakennuksen ulkovaippa eristää sitä niin hyvin, että sisällä havaitaan vain matala häiritsevä jyty.
Näyttää siltä, ettei nykyisten kaltasia suuria merituulivoimaloita voida melun vuoksi sijoittaa rannikkoalueelle, jossa on asutusta eikä ainakaan alueelle, jossa on loma-asutusta
Hienoja lukuja. Lähde
http://www.aanipaa.tamk.fi/voima_1.htm
kertoo, että 40 dB vastaa konserttisalin hiljaisinta pianissimoa ja 50 dB hiljaista keskustelua. Jos ajatellaan tuon verran tulevan talon ympärille, onko se oikeasti häiritsevää luonnon omien äänien keskellä, puhumattakaan esimerkiksi radion äänestä ja astioiden kolinasta? Entä paljonko tuosta enää tulee sisälle edes ovi tai ikkuna auki?
Jos kestää ilman lusikoiden jakoa vaimon nalkutusta, miksi ei tuota? Jos siedämme liikenteen käryt liikkumisen tarpeiden takia, miksi ei pientä äänisaastetta, jolla käryt vähenevät? Asuvat ihmiset maanteiden, rautateiden, hiilivoimalan ja jätteenpolttolaitoksen vaikutusalueillakin. Yhtäkö siedetään, mutta toista ei? Ei edes edistyksen ja yhteisen hyvän vuoksiko?
Eikö myllyt voi tulkita myös luontokappaleiden evoluution osaksi. Jos linnut eivät lennä pöpelikössä päin heiluvia oksia, miksi ne eivät oppisi myös varomaan lapojen liikettä, jolleivat jo sitä osaa? Nykypäivän suunnistustekniikalla myllyt eivät voi olla edes ilmaliikenteen ongelma.
Voi kun olis tontti korkealla mäellä. Voi kun sais siihen vielä oman myllyn ja sais myydä sähköä verkkoon.
Nämä luvut ovat 10dB tiukemmat kuin liikennemelulle, miksi?
Rautatiemelun yhteydessäkin käytetään ekvivalenttitasoa, vaikkei junakaan kulje kuin esim kerran tunnissa.
Uusilla asuntoalueilla yöajan ohjearvo on 45 dB(A). Loma-asuntoalueilla yöajan ohjearvo 40 dB(A). Tuulivoimaloille 5 dB kovempi vaatimus on hyvinkin oikeutettu äänen laadun vuoksi (amplitudimoduloitu)
Harvoin esiintyvän äänen häiriövaikutuksen arviointiin onkin tarvittaessa käytettävä meksimiäänitasoa ekvivalenttitason sijasta.
Luvut Tarastin selostuksesta ja äänitehotasot luettelossa mainittujen laitostet ympäristömeluselvityksestä. Loppu on vain tavallista äänifysiikkaa.