VTT: Puurakentamisen yleistyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä reippaasti – RT tyrmää tutkimuksen
VTT:n työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tekemän selvityksen mukaan puunkäytön lisääntyminen rakentamisessa vähentäisi parhaimmillaan jopa 52 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. VTT selvitti rakentamisen päästövaikutuksia vuoteen 2030 saakka kolmen eri puunkäytön kehitysskenaarion pohjalta. Rakennusteollisuus RT kuitenkin kyseenalaistaa omassa tiedotteessaan VTT:n selvityksen lähtökohdat. RT:n mukaan rakennusmateriaalien päästövertailu ei anna oikeaa kuvaa niiden ympäristövaikutuksista.
VTT:n työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tekemän selvityksen mukaan puunkäytön lisääntyminen rakentamisessa vähentäisi parhaimmillaan jopa 52 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. VTT selvitti rakentamisen päästövaikutuksia vuoteen 2030 saakka kolmen eri puunkäytön kehitysskenaarion pohjalta. Rakennusteollisuus RT kuitenkin kyseenalaistaa omassa tiedotteessaan VTT:n selvityksen lähtökohdat. RT:n mukaan rakennusmateriaalien päästövertailu ei anna oikeaa kuvaa niiden ympäristövaikutuksista.
VTT:n selvityksen tavoitteena oli arvioida puutalorakentamisen vaikutusta kasvihuonekaasujen päästöihin Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Raportissa esitetään kolme kehitysskenaariota, joissa puurakenteisten kerrostalojen osuus uudisrakentamisessa olisi 22, 52 tai 82 prosenttia. Osuuden ollessa 22 prosenttia, vuotuinen päästövähenemä olisi 13 prosenttia eli 26 000 tonnia. Puurakentamisen osuuden ollessa 52 prosenttia vähenemä olisi 32 prosenttia eli päästöinä 64 000 tonnia.
Skenaariossa, jossa puurakentamisen osuus olisi jo 82 prosenttia, päästövähenemä olisi peräti 52 prosenttia eli 102 000 tonnia. Jos vielä hiilen sitoutuminen puun kasvussa otetaan huomioon ja käsitellään negatiivisena päästönä, laskennallinen vähenemä olisi tässä tapauksessa 249 000 tonnia vuodessa.
Tutkimuksessa arvioitiin myös ulkoseinien korjausrakentamisen materiaalienkäytön vaikutusta. Vaihtoehtoina tarkasteltiin lisälämmöneristystä yhdessä rappauksen tai puisen julkisivun kanssa. Puujulkisivujen käytön päästösäästöpotentiaali eri skenaarioissa on 2 000–9 000 tonnia ja 11 000–44 000 tonnia, jos myös puun kasvaessa sitoutunut hiili otetaan huomioon.
VTT:n selvitys Potential impact of wood building on GHG emissions julkistettiin 15. kesäkuuta Helsingissä. Se toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta.
RT: Selvitys ei noudata eurooppalaisia standardeja
Rakennusteollisuus RT kyseenalaistaa TEM:n selvityksen lähtökohdat ja pitää valitettavana sitä, ettei selvitys noudata eurooppalaisten standardien pelisääntöjä rakennusten ympäristötehokkuuden arvioimiseksi. Näin ollen myöskään tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä ei voida RT:n mukaan pitää merkityksellisinä.
”Todenmukaisen kuvan saamiseksi rakennusten ympäristövaikutuksia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja rakennuksen koko elinkaaren osalta. TEM:n selvityksessä arvioidaan pelkkää rakentamisvaihetta ja ainoastaan hiilijalanjälkinäkökulmasta. Tutkimus vertailee päästöjä kulutettujen materiaalimäärien perusteella ja omatekoisin laskentasäännöin, joissa on sivuutettu yleisesti hyväksytyt periaatteet”, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
RT:n mukaan tutkimuksessa ei ole otettu huomioon rakentamisen resurssitehokkuutta olennaisesti parantavia tekijöitä. ”Mihin unohtui esimerkiksi energiatehokkuus ja rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa syntyvien jätemateriaalivirtojen tarkastelu?” Pipatti kysyy.
Koska eri rakennusmateriaalit vaikuttavat eri tavoin muun muassa rakennuksen lämmöneristyskykyyn ja pitkäaikaiskestävyyteen, materiaalien ympäristövaikutuksia ei voi RT:n mukaan verrata keskenään vain materiaalien valmistusvaiheen perusteella vaan aina osana koko rakennusta ja sen elinkaarta. Lisäksi vertailtavien ratkaisujen on oltava toiminnallisesti vastaavia, eli niiden on täytettävä samat tekniset vaatimukset esimerkiksi ääneneristävyyden suhteen. Myös huolto- ja korjaustoimenpiteiden aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon koko elinkaaren ajalta. Nämä näkökohdat on jätetty huomioimatta TEM:n selvityksessä. Pipatti varoittaakin sortumasta liian kapeaan tarkastelukulmaan.
Pipatti muistuttaa, että eurooppalainen standardisointijärjestö CEN on EU-komission mandaatilla ja vieläpä suomalaisjohdolla laatinut läpinäkyvät arviointi- ja laskentamenetelmät rakennuksen koko elinkaaren kattavien ympäristövaikutusten arviointiin. Näitä työkaluja tullaan käyttämään laajalti erilaisten kansainvälisten luokitusten mutta myös eriasteisen kansallisen päätöksenteon tukena. Koska ympäristönäkökohdat ovat vain yksi tekijä kestävän rakentamisen kokonaisuudesta, eurooppalaisia sääntöjä laaditaan myös rakentamisen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen liittyvien näkökohtien sekä elinkaarikustannusten arviointiin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “VTT: Puurakentamisen yleistyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä reippaasti – RT tyrmää tutkimuksen”
VTT:n työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tekemän selvityksen mukaan puunkäytön lisääntyminen rakentamisessa vähentäisi parhaimmillaan jopa 52 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöjä.
Leikkiminen prosenteilla ja tonneilla asiaa ymmärtämätta on edesvastuutonta.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt CO2 päästöiksi muutettuina ovat n. 80 miljoonaa tonnia vuodessa.
VTT:n mukaan päästövähenemä olisi maksimissaan 0,1 miljoonaa tonnia. Lienee tarpeen ymmärtää suuruusluokat.
100 000 tonnia hiilidioksidia syntyy, kun Suomen henkilöautoilla ( 2,9 miljoonaa autoa) ajetaan 150 km kullakin. Mittakaavaa tämäkin…
Ari Ilomäen johdolla toiminut CENin standardisointikomitea TC350 on vastikään saanut ympäristövaikutusten arviointia koskevan mittavan työnsä valmiiksi. Siinä on sovittu, että rakennuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan aina sen elinkaaren näkökulmasta. Tuo linjaus on tarkkaan harkittu ja se on tarkoitettu estämään kikkailu erilaisilla osatotuuksilla, johon VTT on tutkimuksessaan juuri syyllistynyt. Tutkijoiden ei pitäisi yrittää keksiä pyörää uudelleen, koska toimivat, yhteisesti sovitut tavat arvioida ympäristövaikutuksia ovat jo olemassa.
On hyvä myös kiinnittää huomio siihen, miten muu teollisuus toimii. Esimerkiksi autoteollisuudessa käytetään enenevässä määrin erikoismateriaaleja, kuten korkealujuusteräksiä, kevymetallivaluja, harvinaisia maa- ja jalometalleja sisältäviä osia kuten antureita ja katalysaattoreita, jotka varmasti lisävät autojen rakentamisen ympäristökuormaa. Niiden käyttö on kuitenkin perusteltua, koska siten pystytään alentamaan auton käytön aiheuttamaa ympäristökuormitusta, joka lienee monikymmenkertainen sen valmistamiseen nähden, kuten rakennuksissakin on tilanne.
Summa summarum: Talon rakentamisen ympäristövaikutus on kuin pisara meressä verrattuna sen käytön vastaaviin vaikutuksiin. Jos ryhdymme minimoimaan rakennusvaiheen päästöjä, voimme saada aikaan rakennuksia, joiden käytönaikaiset päästöt ovat niin suuret, että ne ylittävät rakentamisen aikaiset päästösäästöt moninkertaisesti.
Materiaalien ympäristövaikutukset on helppo leimata mitättömiksi niin kauan kuin rakennukset tuhlaavat energiaa. Siinä vaiheessa eli jo 2017-2021, kun pääsemme uudisrakentamisessa lähes nollaenergiatasoon, materiaalien merkitys muuttuu kuitenkin ratkaisevaksi. Sementtiteollisuus on tunnetusti liikenteen ohella suurin ilmakehän hiilidioksidikuormittaja, puu taas hiilidioksidinielu. Teräs ja varsinkaan alumiini eivät synny ilman valtavaa energiapanosta. Juuri näistä syistä meidän pitää siirtää katse tästä päivästä tulevaisuuteen. Siinä jokaisella materiaalilla on vielä parannettavaa, joten nykyisiin juoksuhautoihin ei kannata jäädä märehtimään ja huutelemaan vastapuolelle.
Mikä idis on Suomessa ylläpitää pöhöttynyttä VTT:tä? Tarvitaan paremminkin kohtuuhintaisia konsultteja, joilla on nöyryyttä laatia standardeihin perustuvia analyysejä.
Ketä ylipäätänsä kiinnostaa joku ympäristöystävällisyys.
Siinä vaiheessa, kun tulee tukalat paikat insinöörit ja keksijät hoitavat homman.
Sitä ennen on turha pulikoita mihinkään, koska ihmiskunta pystyy parhaiten toimimaan kriisin ja paineen alaisena.
Kaikki muu venkoilu on vain poliitikkojen irtopisteiden keräilyä sekä tutkijoiden, konsulttien yms. höpöhöpöihmisten itseriittoisuuden paisuttelua.
Piipaalle: Kotimaan liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä oli vuonna 2010 18 %, sementin valmistuksen 1,09 %. Liikenne on toiseksi suurin päästäjä. Ylivoimaisesti suurin päästäjä on energiateollisuus, vuonna 2010 41 %. Kun tuohon lisätään vielä rakennusten lämmityksen polttoainekäyttö, ollaan siis aika lähellä puolta. Piipaankin kannattaa ensin selvittää suuruusluokat ennenkuin heittelee moisia.
Vilkaisin tuota VTT:n selvitystä. Se kertoo enemmän VTT:stä kuin puurakennusten ympäristövaikutuksista. Teknologiasta liiketoimintaa – siis VTT:lle itselleen vai? Nyt tehty ympäristövaikutusselvitys kuuluu samaan sarjaan kuin Rakennuslehden taannoin uutisoima paljaiden lämmöneristepintojen koepoltto VTT:llä. Tarkoitushakuista ja lapsellista. Tämäkö on tieteellisen tutkimuksen linja nykyään.
Betoni- ja puumiesten miekkailua on mielenkiintoista seurata varsinkin kun molempien puolten ritarit ratsastavat samalla keppihevosella. Kestävyys on siitä hieno sana, että kukin voi ymmärtää sen haluamallaan tavalla.
Ekologisen, ekotehokkaan tai kestävän rakentamisen määrittely objektiivisin kriteerein on äärimmäisen vaikeaa. Kun itse teimme ensimmäisen ekologisen rakentamisen teemanumeromme vuonna 1989, niin vertailimme surutta eri materiaaleja keskenään ja laitoimme niitä täysin subjektiivisesti paremmuusjärjestykseen. Sillon energian merkitys ei ollut ollenkaan sama kuin nyt, vaikka kasvihuoneilmiöstä oli toki varoiteltu jo vuosikymmeniä.
Parhaan analyysin näistä kestävyysasioita on mielestäni tehnyt ympäristöministeriön entinen ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi, joka analysoi ilmastonmuutoksen vaikutuksia vuonna 2010 kirjoittamassaan tulevaisuuden tutkimuksessaan Kuinka hanskasimme ilmastonmuutoksen. Särkijärvi arvioinut siinä miten ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa energiantuotantoon, liikenteeseen ja rakentamiseen. Kirjoitus löytyy netistä. Poimin siitä muutaman palasen:
”Yksi yllättävistä häviäjistä oli sementti, jonka valmistus tuotti enemmän kasvihuonekaasuja
kuin esimerkiksi koko maapallon rauta- ja terästeollisuus yhteensä. Ironista kylläkin, massiivisimpia
betonirakenteita löytyy ydinvoimaloista ja patorakennelmista, joiden sanotaan tuottavan äästötöntä energiaa. Betonia ja tiiliä korvaamaan ryhdyttiin hiekasta puristamaan sidosainetta käyttäen akennuspalikoita.
EU palasi nopeasti harharetkeltään, jossa se yritti lisätä bioenergiaa hinnalla millä hyvänsä (tai
sitten käyttää ilmastonmuutosta verukkeena maataloustuen lisäämiseen). Siinä olisivat menneet sademetsät ja orangit, ja ruuan hinta globaalitasolla olisi noussut kestämättömiin korkeuksiin.
Metsien hakkuut etenkin kehitysmaissa aiheuttivat ensimmäisen Kioto-sopimuksen aikoihin lähes 15 prosenttia kasvihuonekaasuista.
Puu on normaalisti vain väliaikainen hiilinielu. Upottamalla se syvän meren alueelle voidaan hiilen palautumista kiertoon lykätä hyvinkin pitkä aika.”