VVO käynnistää 173 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon kohteet
VVO on päättänyt 173 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakennustöiden aloittamisesta. Tulevat kohteet sijaitsevat Jyväskylän Harjunkulmassa Väinönkadulla, Keravan keskustassa Eeronkadulla ja Espoon Suurpellossa Klariksentiellä. Investointien yhteisarvo on noin 32,5 miljoonaa euroa.
VVO on päättänyt 173 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakennustöiden aloittamisesta. Tulevat kohteet sijaitsevat Jyväskylän Harjunkulmassa Väinönkadulla, Keravan keskustassa Eeronkadulla ja Espoon Suurpellossa Klariksentiellä. Investointien yhteisarvo on noin 32,5 miljoonaa euroa.
Kiinteistöjohtaja Eero Saastamoisen mukaan kohteet täydentävät hyvin VVO:n asuntokantaa. Hän toteaa, että VVO:n asuntojen lukumäärän kasvuvauhti on riippuvainen tonttien saatavuudesta ja rakennuskustannusten kehityksestä.
Kuluvan vuoden aikana VVO:lle on valmistunut noin 400 asuntoa. Nyt tehtyjen investointipäätösten myötä VVO:lla on rakenteilla tänä vuonna jo valmistuneiden lisäksi noin 400 asuntoa.
VVO:n asuntomäärä ylitti syyskuussa 40 000 asunnon rajan, joista vapaan vuokranmäärityksen piiriin kuuluvia asuntoja noin 23 000 kappaletta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “VVO käynnistää 173 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon kohteet”
Miksikähän VVO ei rakenna ARA-vuokra-asuntoja. Nyt kun korko-omavastuu on vain 1,7 % ???? Kovan rahan vuokra-asuntoihin tuntuu rahaa löytyvän.
Tätä ihmetellään laajasti.
’Yleishyödyllisyys’ ja kovan rahan vuokraus samassa kasassa kuten vaikkapa SATOssa. Bisneksen paikka !
ARA-kannan vuokrat on määriteltävä omakustannusperiaatteella eli aitojen menojen päälle saa laittaa max 8 % sijoitetulle pääomalle – ja sijoitettu pääoma yleishyödyllisillä on pieni. No sitten on niitä hihasta vedettyjä valtakunnallisia tasauksia, joilla tietenkin on mahdollisuus pelata, kun niitä ei valvo kukaan. Valtakunnallisten yleishyödyllisten vuokrien määritystä ei valvo yhtään mikään taho, joten saavat elää kuin siat pellossa.
Sitä vastoin vapaassa vuokra-asuntokannassa vuokrat määritellään niin korkeiksi kuin sielu sietää tai siis miten paljon asuntopulasta kärsivät ihmiset kestävät maksaa.
Ja eivät monet kestäkään, vaan hakevat ensin asumistuen ja kun sekään ei omien tulojen kanssa riitä niin sitten toimeentulotuen. Eli veronmaksajat kustantavat näiden kiskureiden kiskurivoitot.
Ja samat ay-tyypit, jotka päivittelivät Metson osingonjakoaikeita siunaavat sylki roiskuen ARA-asuntojen kiskurivuokrat Viikissä ym.
Itse asun VVO:n uudehkon, valtion tukeman ARA-asunnon pienimmässä kaksiossa mitä löytyy.
Ja näin pienituloisena eläkeläisenä ei riitä eläke eikä asumistuki tähän vuokraan. Kohta joudun sosiaalitoimistoon selittämään miksi asun niin kalliissa vuokra-asunnossa ja minua on jo kehoitettu etsimään uutta asuntoa.
Asuntoministeristä ei ole kuulunut mitään, luulisi että sairaslomakin on jo ohi. Ei taida kohtuuhintainen asuminen edistyä tällä hallituskaudella.
Toimijat väittävät että tukiehtojen mukana tulee kohtuuttomat rajoitukset. Menee jotenkin niin että korkotuki reilut 20 vuotta ja rajoitukset kuitenkin 40 vuotta.
Korjausinvestoinnit tuppaa menemään samalla sykilillä ensin 20 vuoden kohdalla kevyt (keittöt ja pinnat) ja 40 vuoden kohdalla raskas (tekniikkaa). Kun korkotuki tippuu ja pitäisi ottaa uutta lainaa remonttiin.
Tukiehtojen lisäksi voisi YM ja kaupunkien viranomaiset miettiä jotakin toimenpiteitä kalliin kaupunkikuvan ja kaavoituksen määrysten suhteen.
Nyt kaikki resurssit on erityisryhmien asuttamisessa, lisäksi tehdään lukemattomia selvityksiä siitä siitä että muuttotappiopaikkakunnilta pitäisi purkaa taloja. Näpertelyä ja kukaan ei ota tavallisen vuokralaisen asiaa hoitaakseen.
Eipä ole kukaan käynnistänyt ara-asuntoja ja siksi Kiurukin pohtii keinoja. Rakentamisen kustannukset ei mahdollista kohtuuhintaista rakentamista ja toisaalta markkinaraha taitaa olla korkotuettua halvempaa.
Jotain on vialla, kun kunnatkaan ei ole käynnistäneet ara-kohteita, esim. Helsinki uutisten mukaan NOLLA aloitusta. Uusia asuntoja tarvitaan kipeästi.