Lukuoikeudet kuntoon ryhmätilauksella!

Helsinki kaavailee rajuja korotuksia asuintonttien vuokriin

Helsingin kiinteistövirasto suunnittelee suuria korotuksia vuoden 2015 lopussa päättyviin asuintonttien maanvuokrasopimuksiin. Sopimukset on tehty noin 50 vuotta sitten, jolloin kiinteistöjen arvot olivat huomattavasti nykyistä alhaisempia. Silloisista sopimusehdoista ja maanhinnan kehityksestä johtuen tonttien vuokrat ovat nykyisin erittäin alhaisia verrattuna kiinteistöjen nykyarvoihin ja vuokriin, joita kaupunki perii myöhempinä vuosikymmeninä vuokratuista tonteista.

Helsingin kiinteistövirasto suunnittelee suuria korotuksia vuoden 2015 lopussa päättyviin asuintonttien maanvuokrasopimuksiin. Sopimukset on tehty noin 50 vuotta sitten, jolloin kiinteistöjen arvot olivat huomattavasti nykyistä alhaisempia. Silloisista sopimusehdoista ja maanhinnan kehityksestä johtuen tonttien vuokrat ovat nykyisin erittäin alhaisia verrattuna kiinteistöjen nykyarvoihin ja vuokriin, joita kaupunki perii myöhempinä vuosikymmeninä vuokratuista tonteista.

Kuuntele juttu

Helsingin kaupunki perii asuinkäyttöön tarkoitetuilta tonteilta nykyisin vuotuista maanvuokraa, joka on 4 prosenttia tontin laskennallisesta arvosta. Uudet vuokrat aiotaan sitoa elinkustannusindeksiin. Lisäksi kiinteistövirasto aikoo vuoden 2013 aikana selvittää mahdollisuudet kehittää maanvuokrasopimusten ehtoja ja vuokrauskäytäntöjä siten, että maanvuokran kehitys vastaisi nykyistä paremmin kiinteistöjen yleistä arvonkehitystä. Uusi vuokrataso pyritään kuitenkin määrittelemään kohtuulliseksi suhteessa kunkin alueen kiinteistöjen markkinahintatasoon. Tontin uusi vuokrahinta on tyypillisesti noin viidenneksen alhaisempi kuin vastaavan uudisrakennustontin vuokra.

Kiinteistövirasto aikoo kuitenkin esittää, että vuokrankorotuksia lievennetään kymmenen vuoden siirtymäajalla. Ehdotuksen mukaan uudesta maanvuokrasta perittäisiin sopimuksen ensimmäisenä vuonna (2016) viisikymmentä prosenttia. Seuraavina vuosina vuokraa maksettaisiin viiden prosenttiyksikön lisäyksin. Siirtymäajan myötä uusi maanvuokra tulisi voimaan täysimääräisenä vasta vuoden 2026 alusta.

Kiinteistövirasto tulee esittämään uusien maanvuokrasopimusten vuokra-ajaksi noin 50 vuotta.

Noin 170 tontin sopimus päättyy vuonna 2015

Yhteensä noin 170 Helsingin kaupungin omistaman asuintontin maanvuokrasopimus päättyy vuoden 2015 lopussa. Määräaikaisia sopimuksia tulee uusittavaksi paljon muun muassa Herttoniemen, Hermannin, Haagan ja Oulunkylän kaupunginosissa.

Tonttien vuokrahinnat Helsingissä vaihtelevat alueittain ja asuntotyypin mukaan. Kiinteistövirasto on laskenut alustavan arvion uuden maanvuokran vaikutuksista asumiskustannuksiin eri kaupunginosissa. Alustavan arvion mukaan nyt uusittavien maanvuokrien vaikutus asumiskustannuksiin on vuonna 2016 kaupunginosasta riippuen 0,80–1,60 euroa asuntoneliömetriä kohden.

Esimerkiksi Herttoniemessä uuden maanvuokran teoreettinen vaikutus kerrostaloasunnon asumiskustannuksiin on vuonna 2016 noin 0,89 euroa/huoneistoneliö/kuukausi. Näin ollen esimerkiksi 100 neliön kerrostaloasunnon yhtiövastikkeessa maanvuokran osuus olisi noin 89 euroa/kuukausi. Johtuen maanvuokran porrastetusta perinnästä (ns. 10 vuoden siirtymäaika), nousee maanvuokran osuus yhtiövastikkeessa vuoteen 2026 mennessä noin 179 euroon kuukaudessa, kun ei huomioida elinkustannusindeksin vaikutusta.

Tarkemmat arviot tonttikohtaisista vuokrista valmistuvat viimeistään keväällä 2014. Lopulliseen vuokraan vaikuttaa muun muassa kiinteistöjen arvon ja elinkustannusindeksin kehitys sopimusten uusimisen ajankohtana.

Maanvuokrasopimusten vuokrausehdot ja uusiminen valmistellaan kiinteistövirastossa. Lopullisen päätöksen maanvuokran tasosta sekä siirtymäajan pituudesta ja vuokranalennuksesta tekee kaupunginvaltuusto todennäköisesti syksyn 2014 aikana.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Helsinki kaavailee rajuja korotuksia asuintonttien vuokriin”

  1. Koskeekohan esitys myös omakotitalotontteja? Rajuja korotuksia tulossa vuokriin, jos 500 000 euron arvoisen OK-tontin vuokrasopimus menee katkolle. 4% tarkoittaa 20 000e/vuodessa eli 1670€ kuussa.

    1. ”Koskeekohan esitys myös omakotitalotontteja? Rajuja korotuksia tulossa vuokriin, jos 500 000 euron arvoisen OK-tontin vuokrasopimus menee katkolle. 4% tarkoittaa 20 000e/vuodessa eli 1670€ kuussa. ”

      En ole vielä Suomessa 500 000 euron arvoista omakotitalotonttia nähnyt. Missä niin kalliita OK-tontteja vuokrataan, joiden laskennallinen hinta (laskentamallin hinta on markkinahintaa selvästi alempi) yhden tönön osalta olisi peräti puoli miljoonaa euroa?

  2. Jos tontin rakennusoikeus olisi vaikkapa peräti 1250 k-m2 ja rakennusoikeuden laskennallinen yksikköhinta olisi kaupungin laskentaesimerkissä mainittu 400 euroa/k-m2, tontin laskennalliseksi arvoksi tulisi 500 000 euroa. Mutta omakotitalot taitavat olla vain viidesosa tuosta neliömäärästä. 1250 neliön kerrosalan omakotitaloja harvemmin näkee… tämä siis vastauksena nimimerkillä ”Rahaa on”. Esim. 250 neliön omakotitalossa tulisi tuolla kaavalla vuosivuokraksi 4000 euroa.

    1. Tuo edellinen kommentti perustui yllä olevassa linkissä olevaan tekstiin:

      ”Helsingin kaupunki perii asuntokäyttöön tarkoitetuilta tonteilta vuotuista maanvuokraa, joka on 4 % tontin laskennallisesta arvosta. Tontin laskennallinen arvo määräytyy tontin rakennusoikeuden ja rakennusoikeudelle määritettävän yksikköhinnan perusteella. Tontin laskennallinen arvo on siten tontin rakennusoikeus kerrottuna rakennusoikeuden yksikköhinnalla (esim. 400 euroa/k-m2).”

      1. Kiitoksia selvennyksestä.

        ” En ole vielä Suomessa 500 000 euron arvoista omakotitalotonttia nähnyt.”

        mm. täältä löytyy. http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/portal/eo/realties/residences/plots/search/public/item/itemlist.jsp?list_id=13575588995270&listorder=pricerent_eok_d&count=20&itemgroup_id=50.6&fromSearchSubmit=fromSearchSubmit&portal=eo

        Ainakaan nykyään tosin kaupunki ei taida noin hyviä tontteja lohkoa, mutta varmasti myös kaupungin vuokratonteista löytyy markkina-arvoltaan 500 000 tontteja.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat