VVO aloittaa arviolta 550 uutta vuokra-asuntoa vuonna 2013
Suomen suurin yksityinen vuokra-asuntojen omistaja VVO käynnistää kuluvan vuoden aikana arviolta 550 uuden vuokra-asunnon rakennuttamisen. Määrä ylittää VVO:n 2000-luvun keskimääräisen vuosituotannon, joka on noin 500 vuokra-asuntoa. Ensimmäisenä rakenteille lähtee maaliskuun 2013 alussa 61 asuntoa käsittävä korkotukikohde Helsingin Jätkäsaaressa.
Suomen suurin yksityinen vuokra-asuntojen omistaja VVO käynnistää kuluvan vuoden aikana arviolta 550 uuden vuokra-asunnon rakennuttamisen. Määrä ylittää VVO:n 2000-luvun keskimääräisen vuosituotannon, joka on noin 500 vuokra-asuntoa. Ensimmäisenä rakenteille lähtee maaliskuun 2013 alussa 61 asuntoa käsittävä korkotukikohde Helsingin Jätkäsaaressa.
VVO:n vuokra-asuntotuotannon huippuvuosi oli 2011, jolloin yhtiölle valmistui lähes 1 100 uutta vuokra-asuntoa. Näistä valtion tuella tehtiin 770 asuntoa. Vuonna 2012 uusia asuntoja valmistui 421, joista 350 oli valtion tukemaa tuotantoa.
VVO:n 2000-luvulla rakennuttamista, noin 6 500 vuokra-asunnosta on rakennettu valtion tuella yli 4 000. Vuokra-asuntojen tuotanto on 2000-luvulla keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Yrityksen asuntojen kokonaismäärä on tällä hetkellä 40 000.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “VVO aloittaa arviolta 550 uutta vuokra-asuntoa vuonna 2013”
Eihän tämä uutinen ole lainkaan linjassa sen kanssa, mitä HS uutisoi vuokra-asuntotuotannosta pari päivää sitten. Pitäisiköhän HS:n harrastaa hieman lähdekritiikkiä.
VVO:n toimitusjohtaja kertoi eilen Ajankohtaisessa kakkosessa, että VVO on tehnyt 2000-luvulla yli 4000 valtiontukemaa asuntoa. Viimeaikaisesta keskustelusta on syntynyt toisenlainen kuva. Kun tsekkasin asian VVO:n netistä löytyvistä tilinpäätöksistä oli VVO:lle valmistunut mm. vuonna 2011 yli 600 korkotukivuokra-asuntoa ja vuonna 2012 yli 200 korkotukivuokra-asuntoa. Tällä viikolla se ilmoitti aloittavansa korkotukikohteen Jätkäsaaressa.
Hesari kirjoitti viimeksi tällä viikolla, että VVO ei tee korkotukivuokra-asuntoja. Onko nyt todellakin niin, että Hesari kirjoittaa aivan mitä haluaa eikä tarkista tietojaan mistään ? Kumpaako tässä on uskottava Heasrin toimittajia vai tilinpäätöksiä ?
Hesarin substanssi on mitä on toimiala ei kiinnosta lukijoita joten siihen ei kannata turhaan satsata.
Näyttävät otsikot riittävät ja aiheesta saa vähän kiinnostavamman kun kirjoittaakin faktat vähän väärin muuten menisi turhaan palstatilaa monimutkaisen asian selittämiseen.
Esimerkkinä Hesarin yksinkertaistamisesta on toistuva kirjoittaminen aiheesta. ”Valtion budjetista asuntuotantoon suunnattiin xx euroa.”
Tarkaanottaen omat varat tulee omistajalta ja pääosa lainana pankeilta tai kuntarahoitukselta.
Valtionkonttori maksoi ARAVAlainoja joskus 90 luvun alkuvuosina mutta niistä luovuttiin kun rahoitus kasvatti valtion velkaa tilalle tuli korkotukilainat valtion takauksella.
Nykyisellä korkotasolla budjettivaroja ei juuri kulu kun korot alittavat omavastuukoron (jopa Kiurun puolituksenkin), ja noista vanhoista aravalainojen koroista valtionkonttorin kassaan kilahtaa posketon tuotto + lyhennykset jotka kupataan budjetissa muuhun käyttöön.
Että se siitä budjettivarojen käytöstä.
Ilmeisesti lukijat arvostavat yksinkertaistettua juttua tai toimittajan kärsivällisyys ei riitä taustojen selvittelyyn kun tuokin yksityiskohta on aina miten sattuu kirjattu.
Vieläkö joku lukee Hesaria ja uskoo niitä juttuja?
Lehdeltähän on mennyt maine ja uskottavuus jo ajat sitten, kun toimittajat päästettiin lobbaamaan omia intressejaan. Ei ole siinä lehdessä yhtään juttua, joka olisi tehty ns. hyvän journalistikan mukaisesti puolueettomasti tarkastellen.
Lehti ajaa kuin käärmettä pyssyyn mm. ruuhkaveroa ja matalaa rakentamista. Kummastakin syötetöön lukijalle käsittämätöntä puppua päähän vääristellen totuutta ja jättäen olennaisia asioita kertomatta. Keskustatunnelin ne jo onnistuivat torppaamaan. Seuraavaksi Kruunuhaan sillasta tehdään varmaan Hesarin toimittajien lobbauksen toimesta pyöräilybaana, jossa hibsterit esittää kolmipyöräisillä mopedeillaan mustankissan tangoa.
Älkääs nyt. VVO oli erittäin innokas tuottamaan nk. Vapaavuoren välimallia. Siinä valtio antoi korkotukea kohteille, joissa ei ollut mitään sosiaalista. Valmistuttuaan kohteet pitäisi pitää 10 vuokra-asuntoina, mutta itse asiassa niiden hinnoilla ja kaupoilla pääsee keinottelemaan jo viiden (5) vuoden kuluttua.
Vapaavuoren välimallilla tuotettuihin kohteisiin omistaja
1) saa valita vuokralaiset miten haluaa eli sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve ei ole perusteena,
2) saa asettaa vuokran miten suureksi haluaa / vuokralaiset suostuvat maksamaan, eli vuokria ei tarvitse määritellä omakustannusperiaatteella.
2008-2010 aloitetut välimallit eivät siis ole niitä normaaleja ara-vuokra-asuntoja, joiden vuokralaisvalinta ja vuokrien määritys on valvottu.
Eikö teistäkin välimallissa käytetty tuki ole enempi yritystukea kuin Euroopan unionin komission määrittelemää SGEI-palvelun tukea?