Suositukset sisältyvät raporttiin maatarkastuksesta, jonka erityisenä kohteena olivat muun muassa näiden ammattiryhmien eettiset ohjeet ja säännöstöt, eturistiriitatilanteet, tulojen ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen, ohjeiden noudattaminen käytännössä sekä tietoisuus näistä asioista.
Kansanedustajien osalta GRECO antoi viisi suositusta. Se suosittelee muun muassa, että kansanedustajille laaditaan käytännesäännöt (Code of Conduct – ohjeet), joiden käyttöönottoon sisältyy myös koulutusta tai neuvontaa. Se suosittaa myös selventämään kirjallisesti kansanedustajien esteellisyyttä koskevan perustuslain 32 §:n tarkoitusta ja antamaan kansanedustajille ohjeistusta säännöksen tulkinnasta ja soveltamisesta. GRECO katsoo, että kansanedustajille lahjoista annettua ohjeistusta tulisi selventää sekä kehittää niin, että otetaan käyttöön asianmukainen mekanismi lahjan tai edun arvon määrittämiseksi. Ohjeiden tulisi kattaa kaikenlaiset edut ja selvästi määritellä, millaista käyttäytymistä edellytetään niiltä kansanedustajilta, joille on annettu tai tarjottu tällaisia etuja.
Säännöllinen ilmoitusmenettely kansanedustajien sidonnaisuuksista tulisi suositusten mukaan tehdä pakolliseksi, ja ilmoitusvelvollisuus tulisi ulottaa myös tietoihin saaduista sivutuloista. Lisäksi GRECO suosittaa harkittavaksi, tulisiko ilmoitusvelvollisuus laajentaa varoihin ja sidonnaisuuksiin, joiden arvo jää nykyisiä kynnysrajoja alhaisemmaksi, sekä koskemaan myös kansanedustajan puolisoa ja hänen elatuksensa varassa olevia perheenjäseniä.
GRECO suosittaa myös huolehtimaan jo olemassa olevien samoin kuin tulevien kansanedustajan toimeen liittyvien ohjeiden toimeenpanosta ja niiden noudattamisen valvonnasta.
Tuomareihin liittyen korruption vastainen toimielin suosittaa, että Suomen Tuomariliiton vastikään hyväksymistä tuomareiden eettisistä periaatteista tiedotetaan tehokkaasti kaikille lautamiehille ja tuomioistuinten asiantuntijajäsenille. Ohjeistusta tulisi täydentää tehokkaalla koulutuksella ja opastuksella periaatteiden soveltamiseen käytännön ristiriitatilanteissa.
GRECO suosittaa, että ohjeita tuomareiden sivutoimista, mukaan lukien erityisesti välimiestehtävät, kehitetään edelleen. Toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseksi tulisi edistää yhdenmukaisia menettelytapoja ja kriteerejä sivutoimilupien myöntämisessä. Syyttäjille toimielin suosittaa laatimaan selkeät eettiset ammatillista toimintaa koskevat säännöt, jotka sisältäisivät myös ohjeistuksen muun muassa eturistiriitatilanteita varten.
Suomen tulee antaa toimielimelle syyskuun 2014 loppuun mennessä raportti siitä, miten suositukset on toteutettu. Suomelta ei edellytetä lainsäädäntömuutoksia suositusten panemiseksi täytäntöön.
GRECO on perustettu vuonna 1999. Tällä hetkellä siihen kuuluu 47 jäsenmaata. Toimielin valvoo korruptionvastaisten sopimusten noudattamista jäsenmaihin tehtävillä maatarkastuksilla. Suomen osalta edelliset tarkastukset on tehty vuosina 2001 (aiheena oikeuslaitoksen itsenäisyys), 2004 (aiheena julkinen hallinto) ja 2007 (aiheena korruptiorikosten kriminalisoinnit ja puoluerahoitus). Nyt päättyneeseen neljänteen arviointikierrokseen liittyvän maatarkastuksen GRECO teki Suomessa kesäkuun alussa 2012.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Suomi sai opastusta korruption kitkemiseen”
Suomen pahin korruptiopesäke on hyvä veli -verkosto, joka on saanut paljon pahaa aikaan myös rakennusmaailmassa.
Esimerkkejä tästä ovat Turun ja Helsingin keskustan vanhojen rakennusten totaalinen tuhoaminen sekä Tampereen verkatehtaan tuhoaminen ja arvokkaan koskimaiseman täydellinen pilaaminen maisemaan sopimattomalla hotellirumiluksella.
Maiden välistä korruptiojärjestystä laadittaessa mukaan on otettu vain ja ainoastaan virkamieskorruptio eli käytännössä julkisen vallan korruptio.
Piilossa toimivaa hyvä veli -verkostoa ei ole otettu huomioon lainkaan, kun Suomi on luokiteltu vahiten korruptoituneeksi maaksi.
Hyvä veli -verkostot piiloutuvat useimmiten taitavasti yksityisyyden suojaan, eivätkä halua olla missään tekemisissä julkisuuden kanssa.
Rakennusalan korruptiossa on mukana rakennuttajia, rakentajia, virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä. Ns. yleishyödyllisten toimijoiden kohdalla valvontaviranomaisten toiminta antaa aihetta kysyä, mikä on viranomaiselle sopivaa käyttäytymistä. Onko sopivaa esimerkiksi osallistua valvottavien järjestämiin kestityksiin, saunailtohin tai virkistysmatkoihin?