Uretaaneja käytetään hyvien teknisten ominaisuuksiensa takia muun muassa rakennusalalla, teollisuudessa, autokorjaamoissa ja veneteollisuudessa lähinnä liimauksessa, laminoinnissa, pinnoituksessa ja vaahdotuksessa.
Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa suojakäsineiden ja suojavaatteiden suojaustehokkuudesta ja kehitettiin uusia läpäisytestimenetelmiä, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa valita prosessi- ja tehtäväkohtaisesti sopivat suojaimet.
”MDI-uretaanityössä altistumista vähennetään ensisijaisesti teknisillä torjuntatoimenpiteillä. Mutta myös ihon suojaaminen on välttämätöntä, jos halutaan vähentää MDI:n aiheuttamia terveyshaittoja”, eritysasiantuntija Maj-Len Henriks-Eckerman Työterveyslaitoksesta sanoo.
Kovettumassa olevaan massaan ei saa koskea
Tavallinen työvaate ei suojaa ihoa riittävästi roiskeilta. Tutkimus osoitti, että MDI-kovetin ja sekoitettu uretaanimassa läpäisevät T-paitoja ja työhaalareita siinä määrin, että herkistyminen vaatteen kautta on mahdollista. Monessa työssä kyynärvarret tarvitsisivat lisäsuojaksi käsivarsisuojaimia. Kemikaalinsuojakäsineitä tulee käyttää aina, kun kosketus MDI-kovettimeen tai kovettumassa olevaan uretaaniin on mahdollista.
”Läpäisytestit osoittivat, että muun muassa ohut, kertakäyttöinen, kemikaalinsuojakäsineeksi luokiteltu nitriilikumikäsine suojaa hyvin MDI:ltä tietyissä liuotinvapaissa tehtävissä, kun kosketusaika MDI:lle on alle 20 minuuttia”, erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta kertoo.
”MDI-isosyanaattiin ja kovettumassa olevaa polyuretaaniin pätee yksinkertainen käytännön ohje: ei kosketeta, ei lainkaan, ei edes pikkuisen. Näin minimoidaan herkistymisriskit.”
Tutkimusraportissa varoitetaan erikseen ikkunoiden tiivistystyöstä, koska sitä tekevillä ei ole tapana käyttää suojakäsineitä. Sen vuoksi tutkijat muistuttavat siitä, että polyuretaanivaahtoa ei saisi koskettaa paljain käsin: ei pullon suutinta käsiteltäessä, eikä kovettumassa olevaa vaahtoa käsiteltäessä. Työssä tulisi olla kemikaalinsuojakäsineiksi hyväksytyt kertakäyttöiset nitriilikumikäsineet, joita käytettäisiin kertakäyttöisesti. Polyuretaanin käsittelyä tiivistyksen jälkeen tulisi tehdä niin vähän kuin mahdollista käyttämällä polyuretaanitiivistysmassaa vain riittävä määrä, jolloin ylimääräinen koskettaminen kovettumassa olevaan vaahtoon ja sen sisältämään MDI-jäämään jää pois.
Varoituslauseet otettava tosissaan
MDI:n aiheuttamia työperäisiä astmoja ja allergisia kosketusihottumia on viimeisen 10 vuoden aikana todettu Suomessa kumpaakin keskimäärin kolme tapausta vuodessa. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi alidiagnosoinnin takia. Ihottuma- ja varsinkin astmadiagnoosin saaminen pienissä yrityksissä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on vaihdettava alaa ja ammattia. Vaikka vakuutusyhtiöt korvaavat ammattitautitapauksista aiheutuvia kustannuksia, niistä seuraa silti kustannuksia sekä työnantajalle, työntekijälle että yhteiskunnalle.
Isosyanaatteja sisältävissä astioissa kerrotaan selkeästi, että sisältö saattaa aiheuttaa allergiaa. Siitä huolimatta tutkimuksen työntekijöistä alle puolella oli kemikaalinsuojakäsineet suojanaan. Varoituslauseen ”sisältää isosyanaatteja” pitäisi herättää työpaikat ottamaan altistumistilanteiden riskit ja niiden torjunta erikoiskäsittelyyn.
Työterveyslaitoksen tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Ihon suojausta tehostettava monissa MDI-uretaanitöissä”
-70 luvulla olin Isku Oy:llä töissä ja työkuva oli huonekalu-runkojen valaminen uretaanista. Siihen aikaan työantajan puolelta oltiin yksimieleisiä että tuo isosyanaatti on vaaratonta ihmiselle. Pääkallonkuva tynnereissä oli pelkkää pilaa heidän mielestään. Jo silloin tapeltiin suojakäsineistä ja kunnollisesta ilmanvaihdosta, koska mainitussa työssä jokaisella työntekijällä oli jatkuvia hengitystie ongelmia.
Ruotsissa käyttöä rajoitetaan paljon tiukemmin kuin meillä. Ovatko ruotsalaiset meitä herkkänahkaisempia?