Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Beatrice Bäckin mukaan viemäriputkien korjaaminen sukituksella ja muilla uusilla menetelmillä on lisääntynyt.
”Tällöin käytetään epoksia ja uretaania, jotka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita. Kun tiedämme, että putki- ja viemäriremonttien määrä kasvaa vielä vuosia, myös altistumiset oletettavasti lisääntyvät”, Bäck sanoo.
Kiinteistö- ja Isännöintiliittojen mukaan uusia menetelmiä käytetään tällä hetkellä vajaassa 30 prosentissa viemärikorjauksista. Tänä vuonna korjataan 10 000–15 000 kerrostaloasunnon putket. Saneerausten määrän arvioidaan kaksin-kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.
Kemikaaleilta on suojauduttava
Työterveyslaitoksen mukaan uusissa putkisaneerausmenetelmissä käytettävien kemikaalien pääsy iholle on estettävä. Epoksikemikaalit aiheuttavat yleisimmin ihottumaa. Voimakkaan hajuiset ja syövyttävät kovettimet voivat aiheuttaa myös ylähengitystie-, silmä- ja astmaoireita. Oireita voi ilmetä hyvinkin lyhytaikaisen altistumisen seurauksena.
”Altistumistapauksia on useita vuosittain, vaikka nuorilla työntekijöillä pitäisi olla tuorein tieto suojautumisesta. Eräässä tutkimuksessa totesimme, että vain 41 prosenttia haastatelluista käytti kemikaalinsuojakäsineitä tällaisia kemikaaleja vastaan. Ne koetaan hankaliksi”, erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta toteaa.
”Myös vanhempien työntekijöiden asenne vaikuttaa: jos he eivät ole tottuneet suojautumaan kunnolla eivätkä ymmärrä uusien materiaalien riskejä, nuorempi työntekijä saattaa seurata mallia.”
Epoksiallergiaan liittyvien iho-oireiden ennuste on hyvä, mikäli altistuminen loppuu kokonaan. Työtä joutuu useimmiten kuitenkin vaihtamaan, koska altistumista on vaikea kokonaan välttää saneeraustyössä.
”Ihottuma- ja varsinkin astmadiagnoosin saaminen pienissä yrityksissä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on vaihdettava ammattia. Vaikka vakuutusyhtiöt korvaavat ammattitautitapauksista aiheutuvia kustannuksia, niistä seuraa silti rahanmenoa sekä työnantajalle, työntekijälle että yhteiskunnalle”, Bäck kertoo.
Miten altistumiselta voi välttyä?
Kovettumassa olevan muovin koskettamista on vältettävä tai iho on suojattava. Vasta täysin kovettunut muovimassa on vaaratonta. Jos epoksihartsia tai kovetteita roiskuu esimerkiksi työvaatteille, altistuminen jatkuu, kunnes vaate riisutaan ja iho pestään.
”Tahriintuneiden käsineiden kanssa tulee olla tarkkana, sillä ne likaavat helposti esimerkiksi työkaluja tai ovien kahvoja. Näin voivat altistua muutkin työntekijät tai jopa remontoitavan talon asukkaat, mitä ei aina tulla ajatelleeksi”, Bäck toteaa.
Työterveyslaitoksen uudet malliratkaisut tarjoavat tiivistettyä tietoa erityisen altistavista työvaiheista, miten kemikaaleilta tulee suojautua ja miten vahinkotilanteisiin varaudutaan. Niistä saa tietoa myös siitä, mitkä ovat oikeat suojaimet sekä miten ne puetaan ja riisutaan oikein.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Uudet putkiremonttimenetelmät aiheuttavat iho-oireita ja astmaa työntekijöille”