Tero Kiviniemen mielestä laatuvastuuta ei voi pakoilla

Ralan toimitusjohtaja Tuula Råman on tyytyväinen siihen, että rakennusprosessin laatu on parempaa kuin yleisesti väitetään. Suunnittelijoiden mielestä rakentamisen laatu ei ole kuitenkaan niin hyvää kuin muiden osapuolen mielestä. Tämä on sikäli mielenkiintoista, koska suunnittelu nousee tietyllä tavalla rakentamisen heikoksi lenkiksi Ralan projektipalautteessa.

Rala ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 1747 rakennushanketta, joista on annettu yli 6 000 palautetta.

Rala olisi valmis laittamaan tämän palautetiedon avoimeksi, jolloin referenssien ohella tiedettäisiin myös se oliko referenssi muiden osapuolten mukaan hyvä vai huono eli voidaanko tekijää suositella muihinkin hankkeisiin. Tämä tieto voitaisiin julkaista ainakin jonkinlaisena koostetietona kohteesta.

Valitettavasti palautetiedoista ei selviä loppukäyttäjän tyytyväisyys eli lopputuotteen laatu vaan vain prosessin toimivuus. Aineistoa Aalto-yliopissa analysoineiden tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnosen ja erikoistutkija Sami Kärnän mukaan prosessin toimivuudella voi olla vaikutusta lopputuotteen laatuun, tai sitten ei.

Ongelmat lähtevät suunnittelusta

Tärkeintä heidän analyysissaan oli löytää kehittämiskohteet, joihin vaikuttamalla laatua saataisiin nostettua. Toki yhtä tärkeää on, että yritykset pitävät ne asiat vahvoina, joista ne nyt saivat hyvää palautetta. Valitettavasti analyysista ei selviä myöskään yksittäisten rakennustyyppien, kuten koulurakennusten laatupuutteiden syyt.

Suunnittelu ja suunnittelun ohjaus on Junnosen mukaan palautetietojen pohjalta rakennusprosessin isoin ongelma. Laadunvarmistuksen suunnitelmallisuuteen ja dokumentaatioon täytyisi panostaa nykyistä enemmän.

Usein kyse on myös tiedonkulun ongelmista. Lähtötietoja ei saada oikeaan aikaan eikä tieto kulje. Tietomallinnuksen lisääminen voisi auttaa näihin ongelmiin, koska esimerkiksi sen törmäystarkasteluissa paljastuu jo monia ristiriitaisuuksia suunnitelmista. Toisaalta tietomallinnus voi Junnosen mukaan tuoda myös uusia ongelmia. Suunnittelun painopiste esimerkiksi aikaistuu.

 Urakoitsijapalaute: homma pidettävä hanskassa

Tilaajalle tärkeintä suhteessa pääurakoitsijaan on, että hän tietää missä mennään ja mikä mahdollisesti mättää rakennushankkeessa. Tärkeää myös, että homma on hallinnassa ja yhteistyö on toimivaa ja urakoitsija on palveluhenkinen.

Pääurakoitsijan kehityskohteita ovat riskienhallinnan systemaattisuus sekä rakentamiselle asetettujen taloudellisten vaatimusten saavuttaminen. Tilaaja ei ole tyytyväinen, jos rakennus maksaa liikaa.

Rakennuttajalle tärkeintä ovat hankkeen viimeistelyyn ja luovutukseen liittyvät asiat. Erityisesti talotekniikan toimivuus antaa viimeisen mielikuvan siitä onko hanke hoidettu hyvin. Pääurakoitsijalla on kehitettävää laadunvarmistuksessa, riskienhallinnassa, aliurakoitsijoiden toiminnan ohjauksessa sekä heidän ammattitaitonsa varmistamisessa.

Monelta taholta on tullut palautteita, että urakoiden pilkkominen on aiheuttanut ongelmia, koska aliurakoitsijoilla ei ole riittävästi työnjohtoa ja toisaalta vastaavan mestarin rooli on kutistunut valvomiseksi eikä työnjohtamiseksi. Tällaisia avoimia kysymyksiä ei kuitenkaan Ralan palautetiedoissa päästy analysoimaan.

Suuunnittelijoille on tärkeää miten pääurakoitsija pitää projektin hallinnassa ja kuinka hyvin hän pystyy ratkaisemaan rakentamisen aikana esiin nousevat ongelmat.

Pääurakoitsijalla olisi suunnittelijoiden mukaan kehitettävää vaihtoehtoratkaisujen ideoinnissa ja siinä, että ne ovat kelvollisia. Ongelmaksi koetaan myös se, että laatudokumentteja ei tehdä tai ne tehdään huonosti

Aliurakoitsijat pitävät tärkeänä pääurakoitsijan ongelmanratkaisukykyä. Kehittämiskohteiksi nimetään pääurakoitsijan projektinhallinta ja rakentamisen ajallinen hallinta.

Pääurakoitsijalle puolestaan tärkeää, että aliurakoitsija on poistanut omat mokansa sovitusti. Tärkeää on myös se, että aliurakoitsija pystyy aikataulussa eikä aiheuta myöhästymisillä vaikeuksia muille. Pääurakoitsijoiden mielestä aliurakoitsijoilla olisi kehitettävää projektinhallinnassa ja laadunvarmistuksessa.

Tilaaja suunnittelijasta: muista aikataulu

Tilaajien mielestä suunnitelmat eivät tule ajoissa, mikä usein johtuu siitä,että suunnittelijoita ei ole tarpeeksi projektissa. Samaa mieltä ovat myös rakennuttaja ja pääurakoitsija, joiden mielestä suunnitelmissa on myös puutteita.

 Tilaaja rakennuttajasta: raportoi ajoissa

Tilaajien mielestä rakennuttajien ja rakennuttajakonsulttien raportointi ja dokumentaatio pitäisi saada paremmaksi, samoin riskienhallinta. Suunnittelun ohjauskin tökkii. Rakennuttajahenkilöstö ei myöskään ole riittävän innovatiivista eikä etsi aktiivisesti uusia ratkaisuja

 Suunnittelijat rakennuttajasta: päätä ajoissa

Suunnittelijoiden mielestä rakennuttajan riskienhallinta, suunnittelun ohjaus, aikataulun hallinta ja päätöksenteon tehokkuus ja nopeus kaipaisivat parannusta.

 Pääurakoitsijat rakennuttajista: älä panttaa riskitietoja

Pääurakoitsijoiden mielestä rakennuttajien suunnittelun ohjaus, sopimusasiakirjojen kattavuus ja selkeys sekä riskienhallintaan liittyvien tietojen kattavuus ei ole riittävän hyvää. Rakennuttajan pitäisi antaa enemmän tietoa riskeistä pääurakoitsijalle eikä pantata tätä tietoa.

 Kivininiemi nosti laadun Rakennusteollisuuden ykkösasiaksi

YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi oli poiminut Ralan laatupalautteesta sellaisia avainsanoja kuin yhteistyö, palvelu, avoimuus, riskienhallinta, johtaminen, ammattitaito, luovuus, arvot, johtaminen, prosessit. Hänen mukaansa 80 prosenttia näistä liittyy johtamiseen ja arvoihin.

Tulos vahvistaa YIT:n omia selvityksiä, joissa on todettu, että 60 prosenttia laatuvirheistä liittyy kulttuurin eikä prosesseihin.

Kiviniemi on Rakennusteollisuuden uutena puheenjohtajana nostanut laadun parantamisen ykkösasiakseen. Hän sanoo, että rakennusalalla saatetaan vielä ajatella, että rakentamisen laadusta puhuminen on turhaa median nostattamaa myrskyä. Kyynisimmät toteavat, että onhan sitä yritetty ennekin ja kaikki on kokeiltu ja tehty.

”Tekosyitä riittää tehdä virheitä. Vastuuta siirretään niille toisille kavereille. Laatu kuuluu kuitenkin jokaiselle”, Kiviniemi sanoo.

Rakennusteollisuuden tammikuun kokouksessa kaikki johtajat olivat Kiviniemen mukaan valmiita sitoutumaan laadun parantamiseen. Työturvallisuudessa vastaavanlaisesta on saatu jo erinomaista kokemusta. Esimerkiksi YIT:llä tapaturmaindeksi saatiin putoamaan 120:stä alle 20:n pelkästään sillä, että asialle päätettiin tehdä jotain ja siihen sitouduttiin johtotasolta alkaen.

Rakennusteollisuus on sitoutunut pudottamaan työtapaturmien määrän nollaan vuoteen 2020 mennessä. Laadun osalta vastaavaa ei ole vielä tehty, koska Kiviniemen mukaan nyt vielä mietitään mikä olisi se mittari jolla kehitystä seurattaisiin.

”Ensin pitää määritellä toimiva mittari ja sen jälkeen haastavat ja realistiset tavoitteet”, hän sanoo.

Tärkeintä ei ole kuitenkaan jokin absoluuttinen luku vaan laatukulttuurin muutos. Siihen tarvitaan sekä asennetta että osaamista ja johtamista.

Kiviniemi ottaisi rakentajien tunnukseksi Junnu Vainion laulun, jonka uusi sanoitus alkaisi näin: ”Laatu, sä kuulut päivään jokaiseen, sä kuulut aamuun ja iltaan.”

.