Laatuvirheet lähtevät jo suunnittelusta

Erityisen huonosti lähtötietoja saadaan toimisto- ja kauppahankkeiden projektinjohtourakoissa, joissa suunnittelu ja toteutus on limitetty ja käyttäjät varmistuvat usein varsin myöhäisessä vaiheessa. Parhaiten suunnittelu toimii asuntotuotannossa, joka onkin pitkälti tuttua vakiotuotantoa niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin.

Projektipalautteen analyysin mukaan rakennusliikkeet ja rakennuttajat ovat tyytyväisiä suunnittelijoiden ammattitaitoon, mutta eivät aina suunnitelmien sisältöön. Suunnitelmien virheettömyydessä ja kattavuudessa sekä yhteensopivuudessa ja ristiriidattomuudessa on huomattavastikin parannettavaa. Myöskään suunnittelijoiden toiminnan ajallinen hallinta ei ole täysin onnistunutta.

Myös suunnittelijoiden kustannustietämyksessä on parantamisen varaa. Pääurakoitsijoiden näkemyksen mukaan myös suunnittelijoiden oman työn ajallinen hallinta sekä suunnittelijoiden keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku eivät ole hyvällä tasolla.

Suunnittelijoiden mielestä ongelmien syy on rakennuttajien antamissa lähtötiedoissa ja niiden kattavuudessa sekä projektin ajallisessa hallinnassa. Pääurakoitsijalle annetun palautteen perusteella suunnittelijat näkevät parantamisen varaa etenkin aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaidossa ja osaamisessa. Suunnittelijat toivovat, että pääurakoitsijat toisivat omaa ammattitaitoaan nykyistä paremmin esiin ja esittäisivät suunnittelijoille hyviä vaihtoehtoratkaisuja.

Pääurakoitsijapalaute suunnittelijoille

Pääurakoitsijoiden rakennuttajille antamien palautteiden perusteella pääurakoitsijat eivät ole täysin tyytyväisiä rakennuttajien suunnittelunohjaukseen. Rakennuttajat eivät ohjaa suunnittelua tarpeeksi. Myöskään tilaajien mielestä rakennuttajat eivät ole ohjanneet suunnittelua tarpeeksi. Osin näistä syistä myös suunnittelijoiden toiminta vaikeutuu, ja se heijastuu suunnitelmien sisältöön ja suunnittelijoiden keskinäiseen yhteystyöhön.

Infrahankkeiden suunnittelijat saavat pääurakoitsijoilta parhaimmat arviot. Tähän voi osaltaan vaikuttaa se, että useat projektipalauteaineistossa olevat infrahankkeet ovat kunnossapitohankkeita.

Toiseksi parhaimmat palautteet suunnittelijat saavat asuinrakennushankkeissa. Asuntohankkeissa hankkeet ovat suhteellisen samankaltaisia ja suunnitteluratkaisut ovat usein toistuvia, jolloin tuotantoteknisesti toimivia suunnitelmia on helpompi tehdä kuin toimitilahankkeissa. Usein asuinrakennushankkeissa myös suunnittelijat ovat kohteesta toiseen samoja, jolloin urakoitsijat myös omaksuvat yhteistyöhön liittyvät seikat helpommin kuin toimitilahankkeissa.

Toimitilahankkeissa ongelmat kohdistuvat hyvin pitkälti suunnitelmien virheellisyyksiin, yhteensopimattomuuteen ja ristiriitaisuuksiin. Niissä myöskään suunnittelijoiden keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku eivät ole kovin hyvällä tasolla.

Tilaaja- ja rakennuttajapalaute

Tilaajien kriittisimmät palautteet liittyvät suunnittelun ajalliseen hallintaan sekä resursointiin. Myöskään elinkaarinäkökulmaa ei ole tilaajien mielestä otettu riittävästi huomioon.

Rakennuttajien kriittisimmät palautteet liittyvät suunnitelmien virheettömyyteen ja ristiriidattomuuteen, kustannustietämykseen sekä suunnittelijoiden keskinäiseen yhteistyöhön ja ajalliseen hallintaan. Toimitilahankkeet saavat rakennuttajilta parempia palautteita kuin asuinrakennushankkeet, vaikkakin ero on hyvin pieni.

Suuret hankkeet on  sekä tilaajien että rakennuttajien mielestä parhaiten hoidettuja, kun taas pääurakoitsijoiden mielestä parhaiten suunnittelu on toiminut pienissä hankkeissa.

Suunnittelijoiden palaute

Suunnittelijoiden kriittisimmät palautteet rakennuttajia kohtaan liittyvät suunnittelun lähtötietoihin, ajalliseen hallintaan, lisä- ja muutostyökäytäntöihin sekä päätöksenteon tehokkuuteen.

Pääurakkamuodot saavat pääsääntöisesti parhaimmat palautteet ja projektinjohtomuodot heikoimmat. Pääurakkamuodoissa on yleensä aikaa suunnitella kohde valmiiksi ennen urakkakilpailua kun taas projektinjohtomuodoissa suunnittelu ja rakentaminen limittyvät. Lisäksi rakennusten tulevat käyttäjät eivät välttämättä ole vielä selvillä kuin vasta hankkeen loppuvaiheessa, mikä aiheuttaa suunnitteluun epävarmuustekijöitä. Tämä näkyy esimerkiksi suunnittelun lähtötietojen saamisessa.

Mielenkiintoista on, että suunnittelijoiden mielestä pääurakkamuodoissa on suunnittelua ohjattu hyvin, kun tilaajien ja pääurakoitsijoiden mielestä suunnittelunohjaus on ollut kehnoa juuri pääurakkamuodoissa. Tässä voi olla syynä se, että suunnittelunohjaus on käsitetty eri tavoin; suunnittelijat keskittyvät suunnitelmien sisällön ohjaamiseen kun taas pääurakoitsijat keskittyvät suunnitelmien ajalliseen toimittamiseen.

Lähes 2000 hanketta mukana

RALA on kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Edellisellä kerralla analysoitiin rakentamista eli pääurakoitsijoiden toimintaa. Nyt analysoitiin suunnittelijoiden saamia palautteita sekä suunnittelijoiden antamia palautteita rakennushankkeeseen osallistuville. Analyysin tekivät tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta.

”Tulokset osoittavat, että osaamista ja ammattitaitoa suomalaisessa rakentamisessa kyllä löytyy”, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä. ”Toisaalta jos suunnitelmat eivät ole virheettömiä ja kattavia, miten rakentamisen lopputulos voi olla hyvä? Nyt olisikin syytä käydä keskustelua siitä, mistä johtuu, että ammattiosaamista ei saada hankkeissa täysimääräisesti hyödynnettyä eikä sillä saada aikaan kattavia ja virheettömiä suunnitelmia. Ilman niitä on vaikea saavuttaa laadukasta rakentamisen lopputulosta.”

Lisätietoa: Perjantain Rakennuslehdessä yli sata rakennustarkastajaa arvioivat rakentamisen laatua sekä ammatti- että omakotirakentamisessa. Siinä esitellään myös Rakennusteollisuuden tämän vuoden ykköstavoite, rakentamisen laadun parantaminen.