Lemminkäisen Pauli Mäkelä: ”Rakentamisen laatu on hyvää”

Marraskuun alussa Lemminkäisen Suomen talonrakentamisen johtajana aloittanut Pauli Mäkelä ei allekirjoita väitteitä rakentamisen huonosta laadusta. Hän ei myöskään koe, että esimerkiksi aliurakoitsijoiden suuri määrä heikentää laatua.

Pauli Mäkelä

Marraskuun alussa Lemminkäisen Suomen talonrakentamisen johtajana aloittanut Pauli Mäkelä ei allekirjoita väitteitä rakentamisen huonosta laadusta. Hän ei myöskään koe, että esimerkiksi aliurakoitsijoiden suuri määrä heikentää laatua.

”Ei se (aliurakoitsijoiden suuri määrä) sinänsä ole laadun este. Silloin kun on hanke, jossa on kireä aikataulu ja paljon suoritettavia töitä, totta kai siellä on myös paljon tekijöitä. Silloin on oleellista noudattaa järjestelmällisyyttä. Pitää olla yleisaikataulu, lohkoaikataulut, aloituskatselmukset, mallit, mallien tarkastamiset, välikatselmukset ja loppukatselmukset. Todetaan, että työsuoritus etenee suunnitelman ja tarkastusten kautta. Kyllä laatua voidaan valvoa pätevästi silloinkin, kun aliurakoitsijat ovat tontilla”, Mäkelä sanoo.

Monesti rakennusliikkeet valittavat myös liian kireiden aikataulujen haittaavan rakentamisen laatua. Mäkelän mukaan Lemminkäinen ei ota sellaisia urakoita, joiden aikataulut on asetettu epärealistisiksi.

”Kaikilla osapuolilla on vastuunsa aikataulusta. Tilaajalla on vastuu määritellä ajallinen puite niin, että rakentaminen voidaan tehdä järkevästi. Jos me olemme urakoitsijan roolissa, velvollisuutemme on tehdä sopimus vain sellaisista hankkeista, joiden aikataulun voimme toteuttaa niin, että laatu säilyy.”

Omakotitontteja kaupan

Lemminkäinen pyrkii vahvistamaan tasettaan myymällä sellaisia liiketoimintoja ja omaisuuseriä, jotka eivät ole suoraan yhteydessä yhtiön strategiaan. Tällaisia ei-strategisia omaisuuseriä ovat muun muassa tontit tietyillä paikkakunnilla.

”Meillä on joillakin paikkakunnilla omakotitontteja, jotka ovat tulleet aikanaan yrityskauppojen myötä. Ne eivät sovi meidän tuotantoommekaan, joten totta kai ne myydään aikaa myöten pois”, Mäkelä toteaa.

Mäkelä ei kuitenkaan halua kertoa paikkakuntia, joilla näitä tontteja on. Samaan hengenvetoon hän korostaa, että yhtiö ei ole pelkästään myyntilaidalla vaan myös ostaa tontteja. Lemminkäinen teki vastikään Helsingin kaupungin kanssa 12,6 miljoonan euron maakaupan Jätkäsaaren Saukonpaadenrannassa.

”Se on kaupungin paras tontti. Se on merenrannassa ja parvekkeet ovat merelle länteen Lauttasaaren suuntaan.”

Kyseinen tontti oli viimeinen viidestä asuntotontista, jotka kaupunki myi yhtiölle vuonna 2009 järjestetyn Jätkäsaaren ensimmäisen ostotarjouskilpailun tuloksena. Tonttien lopullinen kauppahinta perustuu valmiiden asuntojen myyntihintaan. Tonttien kokonaiskauppahinta nousee vähintään 52 miljoonaan euroon.

Alueellisista tytäryhtiöistä luopumisesta säästöjä

Mäkelän mukaan yhtiö teki oikean päätöksen muutama vuosi sitten, kun se luopui lukuisista perinteikkäistä alueellisista brändeistään ja siirtyi yhden nimen alle.

”Ensin vähän hirvitti, kun meillä oli paikallisesti vahvoja asuntobrändejä ja menimme Lemminkäisen brändin alle, mutta käytännössä on osoittautunut, ettei siitä ole ollut minkäänlaista kipuilua jälkeenpäin. Kyllä se tasaantui ensimmäisen vuoden aikana. Ehkä kaikkein suurin ongelma oli omien korvien välissä eikä niinkään markkinoilla”, Mäkelä sanoo.

Mäkelällä on hyvä tuntuma Lemminkäisen toimintaan vanhan tytäryhtiömallin aikana, sillä hän aloitti konsernissa jo vuonna 1982. Tästä hänen nyt jo yli 30-vuotiseksi venyneestä rupeamastaan noin 20 vuotta kului vuonna 1907 perustetun Oy Alfred A. Palmberg Ab:n leivissä. Palmbergin yli 100-vuotiaaksi ehtinyt nimi siirtyi historian kirjoihin alkuvuodesta 2010, kun eri alueilla toimineita tytäryhtiöitä fuusioitiin kuuteen alueelliseen operatiiviseen tytäryhtiöön, jotka kaikki nimettiin Lemminkäinen-alkuisiksi. Vuoden 2011 aikana myös kaikki nämä alueelliset tytäryhtiöt fuusioitiin Lemminkäinen Talo Oy:hyn, eli sen jälkeen yhtiön talonrakentaminen on toiminut vain yhden yhtiön ja nimen puitteissa.

Mäkelä uskoo, että yhden brändin ylläpitämisestä syntyy säästöjä ja että keskitetty yhden yhtiön järjestelmä on myös vähentänyt työmäärää, kun rakentamisen toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina. Hän viittaa muun muassa käännetyn arvonlisäveron, kulunseurantajärjestelmien ja verottajalle toimitettavien raporttien rakennusliikkeille aiheuttamaan lisätyöhön.

”Tytäryhtiömallissa olisi varmasti tullut kohtuuttoman paljon suoritettavaa.”

Lue lisää Mäkelän näkemyksistä Rakennuslehden numerosta 38.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Lemminkäisen Pauli Mäkelä: ”Rakentamisen laatu on hyvää””

  1. Mistä ne homekoulut tulevat, jos rakentamisen laatu on Suomessa hyvä? Rakennuttajalle rakentamisen laatu on aina hyvä, kukapa sitä omaa oksaa sahaisi. Totuus on paljon karumpi. Asun uudehkossa Skanskan rakentamassa kerrostalossa, missä rakentamisen laadussa oli paljon huomautettavaa vastaanotto- ja takuutarkastuksessa. Suurin osa puuteista ja virheistä oli aliurakoitsijoiden tekemien töiden paikoin jopa surkea jälki. Pääurakoitsija on silti aina vastuussa aliurakoitsijoidenkin työn laadusta.

  2. Kannattaisi Repen ihan aluksi selvittää itselleen termien rakennuttaja ja rakentaja ero

    1. Hieman kärjistäen tänä päivänä kirjava aliurakoitsijajoukko on rakentaja, käytännössä projektinjohtajana toimiva entinen urakoitsija on rakennuttaja ja tilaaja/tuleva omistaja on nykyisin RAKENNUTUTTAJA.

      1. Nerokkaita oivalluksia keksitkö vielä jonkin joku nasevan nimen sellaiselle asuntoja taseeseensa hankkivalle organisaatiolle joka ei edes rakennututa vaan ostaa suoraan rakennusliikkeiltä.
        Ettei olisi liian helppoa yleishyödylliselle ja rahastoille molemmille omat nimet.

  3. Yli neljäkymmentä vuotta erilaisissa laatuun ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä olleena minulla on jonkinlainen kuva siitä kuinka laatu rakennuksilla syntyy. Koska olen ollut jo eläkkeellä muutaman vuoden minulla ei ole kokemusta laajaksi paisuneesta alinhankintavaikutuksesta. Käsitykseni mukaan suurin osa erilaisista virheistä syntyy monista uusista menetelmistä jotka on otettu liian nopeasti käytäntöön myyntimiesten painostuksen vuoksi. Testaamiset on jätetty puolitiehen. Kerron tapauksen jossa suomalainen silloinen suuri yhtiö osti oikeudet eurooppalaiselta firmalta suurella rahalla tuotteeseen. Olin porukassa joka siirsi valmistusteknologiaa tänne. Aloitimme välittömästi omat testauksemme tuotteelle koska epäilimme tietojemme mukaan eräitä sen komponentteja omien tutkimuksiemme mukaan. Vaadimme nähdä heidän tutkimuksensa ja löysimme heti arvelluttavia kohtia joita he eivät olleet havainneet. Herrat olivat panneet jo nimet paperiin ja me jouduimme nopeasti hakemaan ratkaisua selvään ongelmaan. Löysimme siihen ainakin paremman ratkaisun mutta sitten tuli vaikeus kun sen ratkaisevan komponentin valmistusoikeudet omistava alkoi käyttää tilannetta ns. hyväkseen. Hinta oli niin kallis että ei kannattanut lähteä siihen mukaan. Tuotetta tehtiin sitten pieni määrä myyntiin myynnin painostuksesta ja jonka tiesimme päättyvän katastrofiin. Nyt tietojeni mukaan lähes kaikki toimitukset on jouduttu korvaamaan toimivalla ratkaisulla. Toisin sanoen meidän laatuongelmamme ovat lähtöisin huonosta johtamisesta ja suomalainen markkinointiosaaminen on surkealla tasolla. Kun Lemminkäisen johtaja lataa arvioitaan en usko niihin pätkän vertaa koska tunnen hyvin Lemminkäisenkin kulttuurin.

  4. Muutin uuteen Lemmikäisen tekemä kerrostaloon viime vuonna marraskuussa ja muutin pois syyskuussa kun betonilaatta oli läpimärkää. Onko tämä laadukasta rakentamista?????

    Ingo

  5. Mäkelä joutuu korjaamaan edeltäjänsä virheet.

  6. Näin isot organisaatiomuutokset ei mene kivuitta, väki kiertää työmailla ja tämä näkyy laadussa.
    Sama ongelma jos rakennusliikkeiden kasvu on hallitsematonta, tästäkin on ihan riittävästi esimerkkejä.

  7. SANOI URAKOITSIJA, KUKAS SEN HÄNNÄN NOSTAA ELLEI URAKOITSIJA…. Kartelli on ilmeisesti sekoittanut pään.

    1. Kyllä nuo edelliset oli ihan tilaajan kokemuksia.
      Huonompimaineisessa firmassa voi sattua kohdalle huipputiimi ja päinvastoin.
      Laatukulttuuria tilaajan näkökulmasta on se miten yritys ratkoo ongelmat. Sellaistakin on sattunut että vuositakuut ja 10-vuotiset alkaa sujua kun johto vaihtuu.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat