Tekninen laatu on parantunut, työn laatu vähemmän

Asunnot tehdään entistä paremmista materiaaleista ja asuntojen arkkitehtuuri on aiempaa monimuotoisempi. Kylpyhuoneista on tullut esteettömyysmääräysten myötä isoja ja seinät on kauttaaltaan vedeneristetty vuodesta 1998 lähtien. Tästä teknisen laadun paranemisesta huolimatta työn jälki ei tyydytä kallista hintaa maksanutta, vaativaa asiakasta. Rakentaja ei edes halua pyrkiä nollavirheettömyyteen hinnalla millä hyvänsä. Katso video siitä, mitä mieltä Lujatalon takuutyöpäällikkö Hannu Pekkarinen ja rakennusmestari, kuntotarkastaja Matti Eklund ovat rakentamisen laadusta.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Tuhansien asuntoihin kuntotarkastuksent tehnyt kuntotarkastuksen grand old man Matti Eklund sanoo, että suomalaisen rakentamisen laadussa ei ole kehumista. Hän katsoo asiaa erityisesti vanhojen rakennusten virheiden näkökulmasta. Lujatalon takuutyöpäällikkö Hannu Pekkarinen puolestaan toteaa, että uudistalonrakentamisessa laatutaso on parantunut vuosi vuodelta. Samaa mieltä on talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Aalto-yliopistosta, joka korostaa rakentamisen teknisen laadun parantuneen viime vuosikymmeninä, sillä uudet materiaalit, suunnittelumenetelmät ja tuotantotavat mahdollistavat entistä toimivammat tilaratkaisut.

Tekninen laatu parantunut

”Talotekniikka eli lämmitys-, ilmastointi- automaatio- ja valaistusjärjestelmät ovat kehittyneet ja myös itse rakennusmateriaalit ovat parantuneet. Markkinoille on tullut korkealujuusteräksiä, entistä lujempaa ja kestävämpää betonia sekä uudenlaisia puupohjaisia rakennustuotteita”, luettelee Puttonen uusia ratkaisuja.

Julkisessa keskustelussa rakentamisen laatu, erityisesti asuinrakentamisessa, on kuitenkin osoitettu usein ongelmalliseksi. Professori Puttosella on näihin teknisiin laatukysymyksiin selkeä vastaus.

”Koko rakennusprosessiin, johtamisesta alkaen, tarvitaan riittävän tehokasta valvontaa. Ei varsinaisen työn tekijällä ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa laatuun, kyllä se on liikkeenjohdollinen asia.”

Teollisuusrakentamisessa rakennuttaja käyttää joko omaa osaamistaan tai urakoitsijasta riippumatonta valvojaa, joka ajaa rakennuttajan etua. Koska asuntorakentamisessa tavoiteltu laatu perustuu viranomaismääräyksiin ja lisäksi rakennuttajan tavoitteena on usein myydä huoneistot heti, on väliaikaisen kiinteistönomistajan intressi eri kuin teollisuusyrityksessä, jossa tavoitteena voi olla, etteivät rakenteet missään olosuhteissa aiheuta tuotantoprosessiin katkosta.

”Rakennuttajan kannattaisikin suhteuttaa rakennusvaiheen kesto, siis usein prosentti tai kaksi, koko rakennuksen ikään ja miettiä, kuinka paljon riskejä kannattaa ottaa rakennusvaiheessa, jos saa ongelmia koko rakennuksen käyttöiän ajaksi”, muistuttaa Puttonen.

Rakennusmateriaalit ja niiden ominaisuudet tunnetaan aiempaa paremmin ja nykyisillä kehittyneillä suunnittelujärjestelmillä sekä toteutustavoilla uskalletaan mitoituksessa mennä aiempaa lähemmäksi nimellistä vaatimustasoa.

”Tämä tehostaa materiaalien käyttöä, mutta voi myös aiheuttaa ongelmia erityisesti silloin, kun rakenteen toteutustapaa halutaan muuttaa”, sanoo Puttonen.

Työn laadussa vielä parannettavaa

Lujatalon takuutyöpäällikkö Hannu Pekkarinen sanoi Rakennuslehden laatukeskustelussa Finnbuildissä, että rakennusten tekninen laatutaso eli mm. varustetaso on parantunut selvästi reilusti verrattuna esimerkiksi 1990-lukuun. ”Laatu on parantunut joka vuosi”, hän sanoo.

Syitä on hänen mukaansa useita: Suunnittelijat tekevät enemmän yhteistyötä keskenään, jolloin monta virhettä karsiutuu pos. Materiaalitkin ovat parantuneet ja esimerkiksi M1-luokan materiaalit ovat tulleet rakentamiseen. Määräyksetkin ovat tarkentuneet ja vaatimustaso noussut.

Pekkarisen mukaan työtekotavatkin ovat parantuneet ja tehostuneet. Tosin samalla oman työn määrä on voinut supistua 3-5 prosenttiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Omilla miehillä oli Pekkarisen mukaan tarkoin selvillä tavoitteet ja he olivat sitoutuneempia. Ulkomaiset aliurakoitsijoiden moraali ja laatutietoisuus on heikompi ja kieliongelmien vuoksi he eivät yhtä hyvin tunne tavoitteita ja ole niihin sitoutuneita.

Vaikka kokonaisuudessaan laatu on parantunut, niin tyypillisten virheiden lista on lähes sama kuin kymmenen vuotta sitten, mihin päätyi myös Aalto-yliopiston tekemä selvitys pari vuotta sitten.

Lujatalo on kokoamassa virhepankkia havaitsemistaan virheratkaisuista sillä olisi Pekkarisen mukaan anteeksiantamatonta mikäli mestari tekisi saman virheen uudelleen tai ei olisi ottanut oppia muiden kirjaamista virheistä.

Täydellistä virheettömyyttä on Pekkarisen mukaan kuitenkin turha pyrkiä tavoittelemaan, sillä se tulee liian kalliiksi: työ hidastuu ja valvontaa tarvitaan lisää. Halvempaa on sittenkin korjata pieniä puutteita jälkikäteen.

Tätä ratkaisua hän perustelee sillä, että ostajien vaatimustaso eli reklamaatioherkkyys on noussut sen myötä kun asunnot ovat kallistuneet. Rakentamisen yleisten laatuvaatimusten eli RYL:n mukainen laatutaso ei Pekkarisen mukaan välttämättä kelpaakaan ostajalle, ja siksi työmaan on turha kiistatapauksissa kaivaa edes RYL:iä esiin vaan parempi on korjata osoitetut puutteet olkoot ne sitten niinkin pieniä kuin maalaamatta jäänyt listan pää.

Pientaloissa isoimmat murheet

Matti Eklund sanoo olleensa tekemässä RT-kortteihin listoja yleisimmistä virheistä, jotka ehkä rakentamisajankohtana olivat niin sanotun hyvän rakentamistavan ja normien ja ohjeiden mukaisia, mutta jotka nyt tiedetään virheiksi. Näihin hän on törmännyt toistuvasti asuntokaupan kuntotarkastusten yhteydessä. Ostaja ei ole välttämättä ymmärtänyt, että ennen vuotta 1998 tehdyssä asunnossa ei ole välttämättä vaadittu kylpyhuoneessa sellaista vesieristystä kuin nyt. Se ei ole sellainen virhe, josta voisi myyjää syyttää. Silti tällaisista asioista saatetaan käydän kalliita oikeudenkäyntejä.

Sama tilanne on, jos salaojat ovat yli 20 vuotta vanhat. Ostajan pitää Eklundin mukaan ymmärtää, että ne voivat olla korjaamisen tarpeessa.

Toisaalta vaikka rakennus olisi alun perin ollut kunnossa, niin aika on tehnyt tehtävänsä, ja jos huoltoa ja korjauksia on laiminlöyty, ovat ne nyt edessä vaurioiden kera.

Pientalorakentamisessa on Eklundin mukaan suurimmat laatumurheet osin sen vuoksi, että ne ovat omatoimisesti rakennettuja ja toisaalta esi-isät ovat käyttäneet parhaat rakennuspaikat. Meille ovat jääneet savikuopat ja suot.

Videon kuvaus: Pekka Koli

Leikkaus: Jari Innanen

Tuottaja: Anne Korhonen

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Tekninen laatu on parantunut, työn laatu vähemmän”

  1. Kuluttaja äänestäköön euroillaan ja valitkoon ’käytetyn’ asunnon. Uusien neiöhinnoilla voi valita vapaasti premium vaihtoehdoissa. Haluatko välttämättä maksaa 2000-4000 euroa neliöltä pelkkää katetta mahdollisesti ainakin osittain kelvottamasti rakennusta tuotteesta ?
    Ei porukat alkaneet ostamaan Jaguarejakaan ennenkuin laatu laitettiin kuntoon !

  2. Tällaiset Eklundin tapaiset yritykset, jotka kuvittelevat olevansa rakentamisen asiantuntijoita ja jotka esiintymiskyvyillään saavat näkyvyyttä, todellisuudessa ovat jo menneisyyttä. Yli kaksikymmentävuotta rakennuttajan palveluksessa työskennelleenä voin todeta, että sitä mitä suunnittelutat ja mitä valvot, niin sitä myöskin saat. Kahdeksankymmentäluvulla rakennusalalle ajautuneena, eräs viisas insinööri totesi että rakennusalalla työskentelee kahdenlaisia ihmisiä. On puhujia ja on tekijöitä. Rakentaminen on loppujen lopuksi aika yksinkertaista puuhaa.

    1. Matti Eklundilla on monipuolista kokemusta ja näkemystä ja osaamista, on oikeasti mies oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän hoiti meidän taloyhtiön kuntoon, kiitos siitä hänelle! Mutkia oli rakennusvaiheessa ja vähän sen jälkeenkin, mutta kun hän astui remmiin mukaan, niin alkoivat asiat luistaa. Nyt taloyhtiömme on todella hyvässä kunnossa, ja yhtiössä on helppo hengittää! Kiitos siitä hänelle ja meidän taloyhtiön hallitukselle. Asiallinen mies. Hyvät ihmiset ja taloyhtiöt, älkää säästäkö väärässä paikassa, muuten voi tulla todella kalliiksi. Loppu hyvin kaikki hyvin!

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi