Talous Rakennuslehti Ei kommentteja

Asumismenot kurittavat kukkaroa yhä kovemmin

Asumismenojen arvioidaan jatkavan kovaa kasvuaan lähivuosina. Pellervon Taloustutkimus PTT:n selvityksen mukaan vuosien 2017-2019 aikana asumisen kustannukset nousevat keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa.

Omistusasumisen hitaampi kallistuminen johtuu matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Tulevaisuuden villaa ihasteltiin Tuusulan asuntomessuilla vuonna 2000.

Esimerkiksi Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, sillä vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin.

Valmistelussa on monia uudistuksia, joilla on isot vaikutukset sekä omistus- että vuokra-asujien menoihin. Ansiotulot kasvavat lähiaikoina maltillisesti kilpailukykytavoitteiden vuoksi.

PTT:n Asumismenot 2017 -selvityksessä oli mukana 21 kaupunkia.

”Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain”, muistuttaa PTT:n ekonomisti Antti Kekäläinen.

Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat vuonna 2017 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia. Kekäläisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.

Ei yllätyksiä Helsingissä ja Espoossa

Asuminen on kaikissa asuntotyypeissä yllätyksettömästi kalleinta Helsingissä ja Espoossa. Edullisinta se oli asuntotyypistä riippuen Kouvolassa, Raumalla tai Kotkassa.

Eniten asuntovelkaa oli 35-44 -vuotiailla pääkaupunkiseudulla asuvilla. Viime vuonna asuntovelkaa oli asuntovelallista asuntokuntaa kohden yli 100 000 euroa Espoossa, Helsingissä, Porvoossa ja Vantaalla.

Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero.

Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.

”Selvityksessä kuluihin on otettu mukaan myös lainan lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka kotitalouden on asumisestaan maksettava, vaikka lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen huomauttaa.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia