Tärkeysjärjestyksessä kiinnostavin päivä on tiistai, jolloin koeajo länsimetron uudella rataosuudella paljastaa, onko viime viikolla ilmennyt sähköjärjestelmän ylikuormitus saatu säädettyä kuntoon.
Ylikuormitus keskeytti ensimmäisen koko metrorataa koskevan koeajon liikenteen lomassa viime viikon torstaina. Toimitusjohtaja Ville Saksin mukaan säätöjä on jo muutettu, ja sähkön mittarointia täsmennetään vielä tiistaina.
Jos tiistainen koeajo onnistuu, torstaina on vuorossa uusi koeajo koko radalla metron liikennöintiaikana.
Osa matkustajista ehti jo valittaa, miksei testausta voi keskittää yölle. No, ei voi. Todelliset ongelmat näkyvät vain likimain oikeina liikennöintiaikoina ja yhdessä vanhan metron kanssa.
Näennäisongelmia tai mahdollisesti virheellisiä hälytyksiä järjestelmä antaa jo yllin kyllin.
Satoja virheilmoituksia
Helsingin liikennelaitoksen (HKL) toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski sanoo, että kymmenestä erilaisesta valvontajärjestelmästä moni antoi viime viikolla satoja virheilmoituksia valvomoon. Normaalitaso olisi parikymmentä ilmoitusta yhtä järjestelmää kohden.
”Virheilmoitukset on saatava normaalille tasolle. Koekäyttöä ei voi aloittaa, ennen kuin länsimetro toiminnallisesti on siinä kunnossa, missä voisimme myös matkustajaliikennettä hoitaa”, kertoo Lehmuskoski.
Saksi sanoo, että ”länsimetrossa monet säädöt ovat herkillä”. Järjestelmäseurannassa on yhteensä 50 000 kohdetta, jotka voivat antaa virhehälytyksiä eri tilanteissa.
Asemakohtaisissa järjestelmien yhteiskäyttötesteissä on kevään aikana koeteltu, miten esimerkiksi sprinklerit, palorullaovet tai savunohjausjärjestelmä toimivat tulipalotilanteissa.
Järjestelmien käytännön toiminta on eri asia kuin hälytykset HKL:n metroliikenteen valvomoon. Siellä voi kuvaannollisesti sanottuna punainen lamppu välkkyä herkästi.
Armoton järjestelmä
Uusien järjestelmien eräänlaisesta yliherkkyydestä hyvä esimerkki koettiin tammikuussa 2013, kun Siemensin asentama uusi asetinlaite ilmoitti Kampin asemalla erään vaihteen komponentin häiriöstä. Sen seurauksena järjestelmä pysäytti koko liikenteen niin pitkäksi aikaa, että viallinen komponentti vaihdettiin.
Työssä meni koko päivä.
Komponenttia olisi tarvittu vain sellaisissa erittäin harvinaisissa erikoistilanteissa, joissa junaliikenne Kampissa olisi johdettu poikkeusraiteelle. Uusi järjestelmä oli kuitenkin niin armoton, että virheilmoitusta ei pystynyt ohittamaan, jotta komponentti olisi voitu vaihtaa yöllä.
Sittemmin, kun uusi järjestelmä tuli tutuksi, valvomossa kyettiin ennakoimaan nämä tilanteet.
Leimat kuntoon
Todellisessa elämässä viranomaiset eivät anna seuloa järjestelmävirheitä aiheettomista hälytyksistä liikenteen lomassa.
Ville Saksi odottaa tällä viikolla sekä Helsingin että Espoon rakennusvalvonnoilta leimoja papereihin, jotta länsimetron rakennukset voidaan luovuttaa HKL:n käyttöön. Rakennusvalvojat ovat tutustuneet asemiin, mutta paperityötä riittää.
Lauttasaaren ja Tapiolan asemilla on tällä viikolla yleisöpelastusharjoitus.
Todennäköiseltä näyttää, että länsimetron matkustajaliikenne alkaa jossain kohtaa lokakuussa. Eikä päivää tietysti vieläkään kerrota.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Länsimetrossa voi vilkkua 50 000 hälytystä yhtä aikaa – järjestelmä säädettiin liian herkäksi”