Koulujen sisäilmaongelmat sairastuttaneet lähes puolet opettajista – ainakin heidän oman itsediagnoosinsa mukaan

Opettajat voivat huonoimmin 1960–80-luvuilla rakennetuissa kouluissa, kertoo Turun yliopiston ja OAJ:n tutkimus. Tutkimuksen ”vihjailuja” siitä, että esimerkiksi polven nivelrikolla ja sisäilmaongelmilla olisi jotain yhteyttä keskenään, voi kuitenkin kritisoida.

Kosteuden aiheuttamia jälkiä Laajasalon koulussa Helsingissä helmikuussa 2008. Kuva: Marja Airio / Lehtikuva

Kirjoittaja: Suvi Vihavainen HS

Päivitetty 31.10. klo 15:09 tutkimuskriittisellä arviolla/seppo mölsä

Koulujen sisäilmaongelmat aiheuttavat opettajille laajasti terveyshaittoja ja vaikuttavat myös todennäköisyyteen jaksaa työssä eläkeikään asti, kertoo tuore Turun yliopiston ja opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tutkimus.

Kyselytutkimuksen vastaajista valtaosa ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Noin 40 prosenttia vastaajista arvioi, että siitä on aiheutunut heille terveydellistä haittaa.

”Opettajilla on selvästi enemmän hengitystieinfektioita ja astmaa kuin muilla aikuisilla. Tutkimuksessa tuli esiin myös uusia sairauksia, joilla näyttäisi olevan yhteys sisäilmaongelmille altistumiseen”, kertoo Helsingin Sanomien jutussa työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta.

Näitä ovat esimerkiksi kilpirauhassairaudet, nivelrikko, reuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

”Pitkäaikainen altistuminen sisäilmaongelmille on yhteydessä hyvin moniin oireisiin, kuten hengitystieoireisiin, yleisoireisiin, neurologisiin oireisiin ja infektiosairauksiin. Se näyttää aiheuttavan myös paljon poissaoloja.”

Putuksen mukaan opettajien oireet varoittavat pitkällä tähtäimellä myös oppilaiden oireista. Opettajat kuitenkin altistuvat esimerkiksi homeelle todennäköisesti pidemmän aikaa kuin oppilaat.

5 000 vastaajaa, vastausprosentti 25

Koulujen sisäilmaa ja siitä aiheutuvaa oireilua koskeva tutkimus on Putuksen mukaan laajin opettajille tehty kyselytutkimus, jossa tarkasteltiin opettajien terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajaa ja esimiestä. Vastausprosentti oli noin 25.

Satunnaisotannalla poimitut vastaajat edustavat kuitenkin Putuksen mukaan hyvin alaa ja tulokset ovat vähintään suuntaa antavasti luotettavia. Taustatekijät, kuten kodin kosteusongelmat, tupakointi ja stressi on otettu tutkimuksessa huomioon, hän sanoo.

Tutkimuksen mukaan sisäilmaongelmat vaikuttavat siihen, kuinka opettajat kokevat oman työkykynsä. Noin viidennes vastaajista uskoo, että jaksaa työssään eläkeikään asti melko tai erittäin epätodennäköisesti.

”He ovat ihmisiä, jotka viihtyvät työssään, mutta joiden olosuhteet ovat huonot. Heillä on jatkuvaa oireilua ja he joutuvat olemaan myös sairaana työssä”, Putus sanoo.

Opettajien terveys on tutkimuksen mukaan parempi uusissa kouluissa. Huonoiten opettajat voivat 1960–80-luvuilla rakennetuissa kouluissa ja päiväkodeissa. Yli 60 prosenttia 1970-luvulla rakennetuissa tiloissa työskentelevistä välttäisi joitakin työpaikan tiloja, jos se olisi mahdollista.

Lisää rahaa korjauksiin

Vanhoissa rakennuksissa sisäilmaongelmat liittyvät Putuksen mukaan huonoon rakennustapaan, eristevillojen mikrobihaittoihin ja puutteellisesti toimivaan ilmanvaihtoon.

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista on puhuttu paljon, mutta niitä ei ole silti otettu riittävän vakavasti, Putus sanoo. Tilanne ei ole olennaisesti parantunut viimeisen 30 vuoden aikana.

”Sisäilma ei ole keskimääräisessä suomalaisessa koulussa hyvällä tasolla. Kunnollista korjaamista ei ole valtakunnan laajuisesti oikein nähty. Se, että tehdään paljon pintaremonttia ja tiivistyskorjauksia ja justeerataan vähän ilmanvaihtoa, ei riitä poistamaan näitä ongelmia.”

Myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan sisäilmaongelmista puhuminen on johtanut mittavampiin toimenpiteisiin vain yksittäisissä kunnissa.

”Se on erikoinen juttu, kun kyse on myös lapsista ja nuorista. Kun he altistuvat pienenä, kuka osaa arvioida, mikä on heidän tulevaisuutensa terveyden, työllisyyden ja työurien suhteen”, hän kysyy.

OAJ:n mukaan tutkimustulos opettajien mittavista terveyshaitoista osoittaa, että koulujen ja päiväkotien korjaamiseen ja uudisrakentamiseen tarvitaan kansallinen ja pitkäkestoinen ohjelma. Sitä pitäisi järjestön mukaan rahoittaa vuosittain 300 miljoonalla eurolla.

Ensisijainen vastuu on silti rakennusten omistajilla eli kunnilla. Uutta rakentaessa prosessit pitää saada suunnitteluineen ja valvontoineen kuntoon, Luukkainen sanoo.

”Korjausrakentamisessa pitää taas tehdä koko rakennusta koskeva kuntokartoitus, toimia sen mukaan eikä lähteä vain jotakin nurkkaa maalaamaan tai paikkaamaan. Laastarointi on älytöntä hetkellistä säästämistä, sillä pitkällä jänteellä rahaa menee enemmän kuin menisi muuten.”

Kriittinen tarkastelu tutkimukseen

Kirjoittaja: Seppo Mölsä

OAJ:n tutkimus on laajin kouluista tehty sisäilmatutkimus. Sen johtopäätökset ovat monin osin tyrmäävät:

  • Oman arvionsa mukaan terveydentila oli huonontunut 40 prosentilla viimeisen vuoden aikana. Naiset kokivat terveydentilan huononemista selvästi miehiä enemmän.
  • Terveydentila oli selvimmin huonontunut 1960-80-luvulla rakennetuissa koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Tuon aikakauden taloissa työskentelevillä oli myös merkitsevästi enemmän yleisoireita kuin uudemmissa kouluissa työskentelevillä. Terveyshaittoja kokivat eniten 1970-luvun rakennuksissa työskentelevät vastaajat (45 %). Viihtyvyyshaittoja oli eniten 1970–1980-luvun rakennuksissa työskentelevillä.
  • Vähiten korjausta odottavia oli aivan uusissa rakennuksissa ja eniten (19 %) 1990-luvun
    rakennuksissa.
  • Jopa yli puolet kokee viikoittain tai päivittäin haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä
    ilmanvaihdosta sekä melkein 60 prosenttia melusta. Joka neljäs kokee haittaa vedosta tai epämukavista lämpöoloista ja viidennes homeen, maakellarin tai viemärin hajusta sekä 40 prosenttia kuivalta tuntuvasta sisäilmasta.
  • Ilmanvaihdon riittämättömyys oli erittäin yleisesti koettu haitta 1960–80-luvun rakennuksissa.
  • Tiivistys ja ilmanvaihdon korjaukset eivät ole parantaneet koulujen olosuhteita.
  • Terveydentila oli kuluneen vuoden aikana huonontunut eniten (48 %)
    niillä, joiden työpaikalla oli pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto.
  • Homeen, maakellarin ja viemärin haju työpaikalla korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi sekä antibioottien käyttöön että infektioista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrään.
  • Opetushenkilökunnalla on selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Erityisen paljon on flunssaa, nuhakuumetta, poskiontelotulehduksia, kurkunpäätulehdusta ja vatsaflunssaa, joita monilla on ollut useita infektioita vuoden aikana
  • Mikrobiologisen altistumisen ja sydänoireiden välinen yhteys on uusi havainto. Löydökset vahvistavat myös aikaisempia havaintoja nivelvaivojen ja mikrobialtistuksen välisestä yhteydestä.
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, iriitti, selkäsairaudet, munuaissairaudet ja krooninen väsymysoireyhtymä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä homealtistuksen kestoon.

Tuula Putus esitteli Sisäilmastoseminaarissa  OAJ:n tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä monikemikaaliherkkyyden yleisyydestä.

OAJ:n kyselytutkimusta voi kuitenkin tarkastella kriittisesti paitsi kyselytutkimuksen luonteen myös Duodecimin viime vuonna julkaisemien kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito suositusten valossa.

Rakennuslehden haastatteleman lääketieteen asiantuntijan mukaan matalat vastausprosentit tuottavat merkittävää epävarmuutta tuloksiin ja saattavat aiheuttaa myös merkittävää harhaa. Kyselytutkimukset pääasiassa pohjaavat itseraportointiin sekä altistumisen (esim. kosteusvauriot oletettuna syynä) että oireiden ja sairauksien suhteen. Tästä voi aiheutua harhaa tuloksiin.

Yleisesti ottaen erilaiset oireet ovat tavanomaisia väestötasolla, oli sisäilmaongelmia tai ei, ja niiden kokeminen ei ole täten suora osoitus sisäilmaongelmasta vaan oireiluun vaikuttaa lukuisat erilaiset tekijät kuten yksilölliset ja ympäristötekijät. Kouluissa esimerkiksi oppilaat levittävät helposti flunssansa myös opettajiin.

Jos pohditaan onko oireilu tai sairaudet tai terveydentilan heikkeneminen yleisempää tietyssä väestöryhmässä (esimerkiksi opettajat) kuin muussa väestössä, niitä olisi hyvä verrata samankaltaiseen väestöryhmään. Yksittäinen korkea prosenttiluku voi olla dramaattinen, mutta kun se suhteutetaan muuhun väestöön, se saattaa olla täysin tavanomainen.

Tarkemmissa analyyseissa olisi hyvä ottaa huomioon erilaisia muita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä (ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema jne.). Käypä hoito -suosituksissa jopa sukupuolella oli merkitystä oireiden määrään ja riskitekijöissä kosteusvaurio ei ollut edes astman kohdalla kaikkein merkittävimpien joukossa.

Julkinen keskustelu ja median huomio vaikuttaa kyselyjen tuloksiin. Esimerkiksi  huolestuneisuus koulun sisäilmasta on asiantuntijamme mukaan nähty muissakin tutkimuksissa yhteydessä oireiluun ja se luo merkittävää epävarmuutta tulosten tulkintaan.

Käypä hoito perustuu tieteelliseen näyttöön

Toisin kuin tässä kyselytutkimuksessa Käypä hoito  suosituksissa on käyty läpi näyttö tieteellisistä tutkimuksista, joissa on tarkasteltu kosteusvauroiden terveysvaikutuksia. Rakennuksen kosteusvaurio todettiin siinä yhdeksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijäksi. Monia muita tauteja sen sijaan karsittiin pois olemattomien näyttöjen vuoksi. Mistään taudista näyttö ei ole vahva.

Tauteja, joilla on kohtalainen tai heikko näyttö yhteydestä homevaurioihin, on aika vähän, eikä niiden joukossa ole esimerkiksi kyselyssä mainitut kilpirauhassairaudet, nivelrikko, reuma  tai tulehdukselliset suolistosairaudet. Niille pitää siis hakea muita selityksiä kuin sisäilma.

Varsinkin ns. ympäristöyliherkät ovat kritisoineet voimakkaasti Käypä hoito suositusta, mutta suositus koskeekin vain kosteus- ja homevaurioista saatavia oireita, ei kaikkia mahdollisia rakennetusta ympäristöstä mahdollisesti aiheutuvia tai koettuja oireita.

Käypä hoito suosituksissa todetaan, että ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää yksilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin. Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat. Kosteusvaurioiden lisäksi monet muut sisäilmaan liittyvät tekijät ja sisäilman epäpuhtaudet sekä monet muut yksilölliset ja yhteisölliset tekijät voivat vaikuttaa oireiluun. Ei myöskään ole olemassa määriteltyä ”hometalosairautta”.

Kaksi vuotta sitten tehdyssä professori Anne Hyvärisen tekemässä kouluvertailussa todettiin, että tutkituissa homekouluissa opettajilla oli vertailukouluihin verrattuna enemmän nenän tukkoisuutta, oireita kipeästä tai kuivasta kurkusta sekä äänen käheydestä. Samoja oireita oli kuitenkin muissakin kouluissa ja ero homekoulujen ja normaalikoulujen välillä oli vain tilastollinen. Selvää rajaa, milloin koulu tällä perusteella olisi voitu luokitella sisäilmaongelmaiseksi, ei voitu asettaa varsinkin, kun muutkin asiat kuin home voivat aiheuttaa ihmisissä oireita.

Helsingin kaupungin tilakeskuksen projektinjohtaja Veikko Saukkonen arvioi keväällä Rakennuslehden jutussa omana mielipiteenään, että noin 95 prosentissa 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneista kouluista ja päiväkodeista sisäilmaongelmat johtuisivat ilmanvaihtokanavien villakuiduista.

Kansainvälisessä HITEA-kouluvertailussa puolestaan todettiin, että suomalaisissa kouluissa oli vähemmän hometta, mutta enemmän homeoireita kuin vertailumaiden kouluissa. Eroa on yritetty selittää muun muassa kylmällä ilmastollamme (olemme sisällä tiiveissä taloissa ja koneellisesti ilmastostoiduissa enemmän kuin eteläeurooppalaiset omissa hatarissa, vähemmän teknisissä taloisaan) ja talvella, joka mahdollisesti katkaisee siedättymisen homeelle. Myös liiallisen puhtauden on arvioitu olevan siedästystä heikentävä tekijä. Lopullista selitystä ei ole kuitenkaan vielä löytynyt.

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Seppo Mölsä

    Työterveyslaitos kirjoitti 7.11. oman näkemyksensä opettajien kyselytutkimuksesta. Tutkimuskriittinen analyysi on pitkälti sama kuin Rakennuslehdessäkin esitetty.

    ”Helsingin Sanomat uutisoi (1.11.) Turun yliopiston ja OAJ:n tutkimuksesta, jonka mukaan koulujen sisä­ilmaongelmat aiheuttavat opettajille laajasti terveyshaittoja. Samalla vaadittiin rakennusten korjaukseen ja uudisrakentamiseen kohdistuvia toimia ja satojen miljoonien eurojen vuosittaisia investointeja.

    Sisäilmaongelmiin liittyvä monimuotoinen oireilu on tunnettu jo 1980-luvulta lähtien, ja siitä on paljon tutkimustietoa. Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan sisäilmaongelmiin ja rakennusten kosteusvaurioihin ei kuitenkaan liity kohonnutta riskiä sairastua vakavasti lukuun ottamatta lievästi kohonnutta riskiä astman kehittymiseen.

    Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Tieteellinen näyttö ei tue sellaisia Turun yliopiston ja OAJ:n tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä, joiden mukaan sisäilman epäpuhtaudet aiheuttaisivat nivelrikkoa, reumaa, kilpirauhasen sairauksia tai tulehduksellisia suolistosairauksia.

    Huonoksi koettu sisäilma voi aiheuttaa ohimeneviä oireita monien tekijöiden, kuten puutteellisen ilmanvaihdon, ilman epäpuhtauksien ja korkean sisälämpötilan vuoksi. Huonon sisäilman lisäksi oireiluun vaikuttavat yksilölliset tekijät, työn kuormittavuus ja työyhteisön toimivuus.

    Huoli terveyden menettämisestä voi johtaa oireiluherkkyyteen, joka pahimmillaan voi aiheuttaa työkyvyn ja muun elämänpiirin rajoittumisen. Vakavimmin sisäilmasta oireilevien tila on määriteltävissä niin sanotuksi ympäristöherkkyydeksi, joka on opittu viime vuosina tuntemaan aikaisempaa paremmin. Ympäristöherkkyys ei ole selitettävissä yksittäisillä ympäristön epäpuhtaustekijöillä, vaan monet syyt ja kuormitus­tekijät voivat ylläpitää elimistön reagointiherkkyyttä tavanomaisillekin ympäristöille. Terveydenhuollossa tarvitaan nykyistä parempia tapoja auttaa oireilevia ja tukea heidän työ- ja toimintakykyään.

    Hyvä sisäympäristö tulee nähdä voimavarana, joka tukee hyvinvointia, työkykyä, työn sujumista ja tuottavuutta. Huono sisäympäristö, sisäilma mukaan lukien, heikentää työviihtyvyyttä ja työtehoa. Toisin kuin annettiin ymmärtää, sisäilmaongelmat voidaan ehkäistä ja ratkaista, eivätkä toimet saa rajoittua vain rakennusteknisiin tekijöihin. On aika ratkaista Suomen sisäilmakriisi rationaalisesti hyödyntämällä kaikki saatavilla oleva tieto. Sisäilman vaarallisuutta ei saa tarpeettomasti korostaa, koska se lisää huolta, huonovointisuutta ja oireilua.”

    Carita Aschan, Jorma Mäkitalo
    johtajia, Työterveyslaitos

    Vastaa
  • Työterveyslaitoksella ei näytä muuta tehtävää enää olevan, kuin yrittää epätoivon vimmalla kiistää homemetoksiinien todelliset terveysvaikutukset. Valitettavasti maailma on vain muuttunut niistä ajoista, kun joku instituutio tai media päättää siitä mikä on ”totta”. Nykyään koulutetut ihmiset osaavat hakea tietoa ja verkostoitua. He tietävät miten vaarallisia hometoksiinit ovat ihmisen terveydelle, sillä mitä mieltä Työterveyslaitos on, ei siis ole enää väliä. Kehottaisin nyt Työterveyslaitosta pikaisesti aloittamaan Kätilöopiston tutkimisen. Teille olisi sieltäkin n. 120 sairastunutta tutkittavaksi ja rakennuksesta voi vielä ottaa materiaalinäytteitä.

    Vastaa
    • Osaamattomuutta vai tahallista?

      Hyvä, että edes tutkimuslaitokset huolehtivat tutkimuksen laadusta, kun Turun yliopisto ei sitä tee.

      Olisi mielenkiintoista kuulla prof. Putukselta, miten kyselytutkimuksen tulokset pitäisi hänen mielesään tulkita, jos vastausprosentti on tuo 25 % ja kyselyn saatekirje on tällainen?
      http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919044370&page_name=Tuula+Putus+Sisailmaongelma+ei+ole+muoti

      Tulee väkisin mieleen, että OAJ ja Putus ovat tehneet tämän tarkoituksella ja käyttävät ”tutkimusta” oman etunsa tavoittelussa varsin kyseenalaisin keinoin.
      Jos tämä on tapahtunut vahingossa, niin Putuksella ei ole tutkimuksen tekeminen hallussa, kun sortuu näin alkeelliseen virheeseen.

      Oikein nauratti kyselyn tuloksista uutisointi, kun tulokset kerrottiin jo kyselyn saatekirjeessä.

      Kyllä rakennusten sisäilmaongelmat jo tiedetään, ei asiaa tarvitse enää hämmentää tällaisilla huijauksilla.

      Vastaa
      • Tässä maassa tehdään paljon kaikenlaista tutkimusta todella pienillä otoksilla. Vastanneita opettajia oli valtava määrä.
        Ja sairastuneille tuloksissa ei ollut mitään yllättävää. Joku päivä vielä ihmiset ymmärtävät, että hometoksiinit vaikuttavat kaikkien terveyteeen. Kenenkään keho ei ole immuuni niille, vaikka monet niin luulevat.

        Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia