Kokeile kuukausi maksutta

Rakentamisen laatupalkinnot Constin maalarille ja Peabin työmaatiimille

Constin Jean Lindströmiä kuvaillaan maalariksi, joka ei päästä huonoa käsistään. Peabin tuotantoinsinööri Tytti Nurminen tiimeineen puolestaan huolehtii esimerkillisesti työmaan kosteudenhallinnasta.

Jean Lindstöm on päässyt näyttämään monipuolista osaamistaan 1800-luvun arvotalon julkisivujen maalarina.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma palkitsi heidän työnsä vuoden 2017 Rakentamisen Laatutekoina.

Tarkastusvaliokunta on ollut huolissaan rakentamisen laadusta varsinkin rakentamisen homeongelmien yhteydessä. Siksi oli loogista, että tällä kertaa laatupalkinnon sai sekä työporukka, joka huolehtii uudella tavalla työmaan kosteudenhallinnasta että maalari, joka ei suostu vetämään maalia kostean pinnan päälle.

Parhaillaan tarkastusvaliokunta tekee laajaa suomalaisen rakentamisen laatukartoitusta, jonka pitäisi valmistua helmikuussa.

Palkinnot annettiin 16.11. Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennuslehden järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Laatupalkintokilpailua järjestämässä olivat myös Rakennusliitto ja Rakentamisen Laatu Rala.

Kilpailun järjestelyistä vastannut johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuudesta on Heinäluoman lailla iloinen kilpailun korkeasta tasosta ja etenkin asiakaslähtöisyyden korostumisesta kaikessa tekemisessä.

”Kaikkien kahdeksan finalistin kohdalla nousi selkeästi esiin se, kuinka tärkeäksi loppuasiakas koetaan työn kaikissa vaiheissa, olipa rakenteilla sitten tie, talo tai vaikkapa tunneli. Sen lisäksi, että laadukas lopputulos edellyttää teknistä osaamista, se vaatii ennen kaikkea asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä”, Pekkanen summaa.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemelle jäi hyvät fiilikset kilpailusta. Hän nosti siitä esiin kaksi asiaa. Ensimmäinen oli asiakkuuden korostuminen. ”Sitä täytyy aina jumpata.”

Toinen asia oli yhteisö. ”Olen huolissani siitä. Aikoinaan koko työmaa puhalsi yhteen hiileen.”

Nykyrakentamisessa se on hänen mukaansa vaikeampaa, kun ei käytetä enää samassa määrin omia työntekijöitä. Laatukilpailun voittajissa yhteisö näkyi hänen mukaansa kuitenkin hyvin.

”Se motivoi ihmistä. Kukaan ei onnistu aina yksin.”

Lindström oli myös yleisön suosikki

Constilla maalarina työskentelevä Jean Lindström voitti myös netissä järjestetyn yleisöäänestyksen.

”Jean Lindström on erinomaisen tinkimätön oman ammattijäljen tekijä. Hän näkee työmaalla vaivaa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi ja uskaltaa sanoa esimiehilleenkin, kuinka asiat kannattaa tehdä. Toivon, että hänen esimerkkinsä tarttuu meistä aivan kaikkiin, ei pelkästään rakennusalalla työskenteleviin”, sanoo Heinäluoma.

”Kyllä esimiesten itsetunnon pitää kestää omien ehdotusten muuttaminen, jos perusteet ovat oikeat”, Lindström toteaa.

”Työnjohto kuvaa Jannea yhden miehen armeijaksi, jonka voi laittaa vaikka hoitamaan julkisivukorjauksen alusta loppuun, Hänen päätoimensa on maalaus, mutta hän osaa myös erilaiset pinnoitukset, saumaukset, tasoitukset ja rappauksetkin”, Consti Julkisivujen toimitusjohtaja Risto Kivi sanoo 56-vuotiaasta maalari Jean ”Janne” Lindstömistä.

Lindström on tällä hetkellä Helsingin Korkeavuorenkatu 21:n arvorakennuksen (niin sanotun Ohranan talon) peruskorjaustyömaalla Johanneksen kirkkoa vastapäätä. Hänen työnään on maalata viimeinen pinta koristeelliseen julkisivuun 1880 luvulla rakennettuun taloon. Työn vaativuutta kuvaa se, että julkisivussa on yhteensä 1 200 kipsikoristetta, joista 350 joudutaan uusimaan kokonaan sekä noin neljä kilometriä punaisen pinnan ja vaalean harmaiden ikkunan pielien välistä rajausta.

Consti aikoo tehdä tästä arvoasuntokohteesta laadun ykkösen Suomessa. Siksi Lindströmin laatuajattelu miellyttää johtoakin. Narinalistoista aiotaan tässä kohteessa päästä eroon kokonaan.

”Jannen suhtautumista töihinsä kuvaa se, että hän saattaa ottaa yhteyttä suoraan minuun, jos asiat eivät suju työmaalla hänen standardiensa mukaan. Näin hän pitää työnjohdon varpaillaan”, Kivi sanoo Lindströmistä.

”Hänen asenteeseensa kuuluu myös se, ettei se, ettei huonoa päästetä käsistä eikä huonon pohjatyön päälle vedetä pintaa. Hän tietää myös, mitä aineita käytetään millekin pohjalle, miten eri aineet sopivat yhteen sekä aineiden vaatimat kovettumis- ja kuivumisajat, eikä suostu tinkimään näistä ajoista aikataulupaineissakaan”, Kivi jatkaa.

Jean Lindstöm hallitsee julkisivumaalauksen alusta loppuun. Kuva: Arto Rautiainen.

”Laatu on huolellisuutta ja sitä, että tehdään juuri niin kuin työselosteessa lukee, eikä niin kuin joku sanoo”, Lindström toteaa.

Hän myönsi palkitsemistilaisuudessa, että joskus pomot ovat sanoneet häntä turhankin tarkaksi. Hän itse kertoo ajattelevansa kuitenkin enemmän asiakkaan kuin firman etua. Asiakkaaksi hän mieltää jopa ohikulkijat, jotka ovat tyytyväisiä korjatun julkisivun ulkonäköön.

”Olen niin kriittinen laatuasioissa, että lopputuloksen pitäisi kelvata muillekin, jos se kelpaa minulle”, Lindström miettii laadusta omassa työssään.

Lindström kertoo enonsa ottaneen hänet jo teinipoikana mukaan maalaustöihin. ”Tee kunnon jälkeä, niin saat kiitosta”, oli enon tärkein opetus tälle muuten itseoppineelle maalarille.

Ammattiylpeys korostuu Lindströmin puheissa. Hän ei usko silti olevansa tässä suhteessa mikään poikkeus. ”Ammattiylpeys lähtee omasta selkärangasta Luotan suomalaisiin työntekijöihin. Siellä selkärankaa löytyy.”

Hän ihmettelee kuitenkin rakennusalan käytäntöjä viime aikoina: ”Valitettavasti nyt on ollut noin kymmenen vuoden jakso, jonka aikana on tehty huonoa työtä, kun aikataulut on laadittu liian tiukaksi. Toivottavasti tilanne on muuttumassa, kun nähdään, että esimerkiksi homekoulujen korjaaminen tulee järkyttävän kalliiksi.”

Esimerkillistä kosteudenhallintaa

Peab purkaa Turussa kahta TVT Asuntojen kerrostaloa, joista toinen puretaan kokonaan ja toinen runkoon asti. Peruskorjauksen jälkeen toiseen taloon valmistuu 48 vuokra-asuntoa.

Työmaan valtteja ovat tuotantoinsinööri Tytti Nurmisen kosteudenhallintaa käsittelevän opinnäytetyön hyödyntäminen sekä, hänen kehittämänsä Mestarin Vartti, päivittäinen turvallisuuden- ja kosteudenhallinnan tarkastuskierros. Laatutekokilpailuun osallistuvassa Peabin työmaatiimissä ovat mukana myös työnjohtaja Juho Tamminen ja vastaavana työnjohtajana kohteessa toiminut Kim Mäkiruoho.

) Peabin Raastuvankatu 3:n työmaata johtaa varsinainen nuorisoketju, sillä työnjohtaja Juho Tamminen (vas.) on 24-vuotias, vastaava työnjohtaja Kim Mäkiruoho 29-vuotias ja tuotantoinsinööri Tytti Nurminen 25-vuotias. Kuvat: Arto Rautiainen.

”Peruskorjattavan talon purkutyöt suunniteltiin niin, etteivät kaikki paikat ole auki samaan aikaan. Toinen iso asia on lattioiden pintavalujen tekeminen pikamassalla, joka kuivuu pinnoituskelpoiseksi päivässä. Täällä kuivuminen on varmistettu niin, että aikaa valusta pinnoitukseen on noin viikko. Lisäksi materiaalit suojataan pressuilla ja nostetaan irti maasta, mikäli niitä ei voida viedä heti sisälle”, Mäkiruoho kertoo.

Työmaalla on laadittu tilaajalle työmaa-aikainen kosteudenhallintasuunnitelma, jonka pitävyyttä seurataan kuukausittain.

Aliurakoitsijoiden perehdytysoppaaseen on lisätty tietoa kosteudenhallinnasta, ja asentajia kannustetaan ilmoittamaan pääurakoitsijalle kaikista havaituista kosteusriskeistä. Kuivaketju10:n ohjeista työmaalla on tehty työmaa-aikainen riskilista erityistä huomiota kaipaavista kohdista.

Peabin nuori, alle kolmekymppinen työmaatiimi korostaa yhteistyön ja avoimen tiedonkulun merkitystä kaikessa tekemisessä. Sitä arvosti myös Eero Heinäluoma, joka sen lisäksi perusteli tiimin voittoa kosteudenhallinnan aktiivisella huomioimisella. Valintaperusteissa hän painotti erityisesti työmaalla käytössä olevaa Mestarin varttia. Peab aikoo ottaa sen käyttöönsä myös muilla työmailla.

Peabin tiimin toimintatapa rohkaisee varmasti muitakin suuntaamaan katseet näihin nykyaikaisiin työtapoihin kosteudenhallinnan parantamiseksi”, toteaa Heinäluoma.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään tänä vuonna rakennusinsinööriksi valmistunut Nurminen on kehittänyt Mestarin Vartti –kierroksen, päivittäisen noin 15 minuuttia kestävän kierroksen, jossa turvallisuuskierrokseen on lisätty kosteudenhallintaan liittyviä kohtia. Päivittäin tarkastetaan, että esimerkiksi vesiliittymät eivät vuoda silloin, kun työmaalla ei työskennellä, ja että suojaukset ovat kunnossa.

Hymy auttaa

”Mestarin vartti on päivittäinen turvallisuuden ja kosteudenhallinnan tarkastuskierros, joka on helppo tapa havainnoida mahdollisia puutteita. Käytäntö on, että havaitut ongelmakohdat korjataan saman päivän aikana, jos mahdollista, niin jo kierroksen aikana”, Nurminen sanoo.

Hän kertoi palkitsemistilaisuudessa, että työmaakierroksilla yhteistyö työmiesten kanssa on ollut hyvä. ”Kun hieman hymyili, niin korjaustyöt tehtiin mielellään”, hän kertoi mutkattomasta johtamistyylistään.

Työmaan miespomoilla on perinteisemmät johtamistyylit, mutta niissäkin korostuu tiukka laatutietoisuus.

”Teen mitä tilaaja haluaa, jos suinkin saan tehtyä. Minulle on joskus opetettu, että asiakas on aina oikeassa, vaikka olisi väärässä, ja noudatan tätä opetusta mahdollisuuksien mukaan”, Mäkiruoho kiteyttää oman laatunäkemyksensä.

”Se mitä sovitaan, pitää tehdä niin hyvin kuin pystyy, että voi olla ylpeä omasta tekemisestään”, Juho Tamminen sanoo.

Kirjoittajat: Arto Rautiainen ja Seppo Mölsä

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakentamisen laatupalkinnot Constin maalarille ja Peabin työmaatiimille”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat