Pientaloteollisuuden näkymät kääntyivät yllättäen huonommiksi. Talousbuumi ei lisännytkään ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa omakotitalounelmaansa. Kuvassa PRT-Forest Oy:n työntekijöitä. Kuva: Vesa Ranta.

Omakotitalorakentamisen suosion lasku veti koko asuntorakentamisen miinukselle

Talotehtaiden omakotitalotoimitusten määrä laski 8 prosenttia tammi-maaliskuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja pientalojen rakennuslupien määrä laski yli 18 prosenttia.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Rakennusteollisuuden mukaan yhden neljänneksen tiedoista ei voi vetää liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä.

Vahvan talouskasvun ja kuluttajien huipputasolle nousseen luottamuksen odotettiin piristävän pientalomarkkinoita. Vuoden ensimmäinen neljännes oli pettymys, sanoo johtaja Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuus PTT:stä.

”Luulimme, että omakotirakentaminen lähtee vilkkaaseen kasvuun. Toisin kävi ja tämä oli hiljaisin vuosineljännes pitkään aikaan.”

PTT:n jäsenyritysten talotoimitusten määrä kuluttaja- ja projektiasiakkaille laski 8 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja tilauskantakin laski neljällä prosentilla. Toimitusten yhteenlaskettu arvo kasvoi kuitenkin 2 prosenttia, ja tilauskannan arvo kasvoi 10 prosentilla. Kasvu on tullut projektitoimituksista, joiden merkitys on koko ajan kasvanut kuluttajamyyntiin verrattuna. Projektimyynniksi lasketaan toimitukset, joissa asiakkaana on muu kuin kuluttaja-asiakas.

Asuntorakentaminen nousi 2000-luvun huipputasolle, mutta 50 000 asunnon raja jäi rikkomatta luvissa. Alkuvuoden miinus tuli pientalonrakentamisen notkahduksesta.

Samanlaisesta alavireestä kertovat tuoreet Tilastokeskuksen rakennuslupatiedot. Asuinkerrostalojen kuutiomäärässä noin vuoden kestänyt vahva kasvu hiipui tammi-maaliskuussa 4,2 prosenttiin. Erillisille pientaloille myönnetty kuutiomäärä väheni yli 18,3 prosenttia vuodentakaisesta, mikä veti koko asuntorakentamisen lupakehityksen miinukselle.

”Asunnoille myönnetyt luvat kääntyivät vuositasolla laskuun maaliskuun tietojen myötä. On kuitenkin muistettava, että viime vuoden maaliskuun vertailuluku oli poikkeuksellisen suuri ja tässäkin tapauksessa on syytä odottaa vielä seuraavaa havaintoa pidemmälle menevien johtopäätösten tekemiseksi”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kommentoi lupatietoja.

Aloitusennusteista ei vielä tingitä

Kimmo Rautiainen sanoo, että hän ei olisi vielä perinteisesti vuoden hiljaisimman neljänneksen perusteella valmis tinkimään koko vuoden ennusteesta, joka on 8000 omakotitaloa.

Laskua voi selittää moni tekijä, kuten rakentamismääräysten muutos, joka kasasi lupia loppuvuodelle ja aiheutti alkuvuonna ruuhkaa rakennusvalvontoihin. Esimerkiksi Vantaalla lupien myöntäminen jopa pysäytettiin.

”Toinen vuosineljännes on toimitusten kannalta selvästi merkittävämpi, joten sen jälkeen nähdään tarkemmin, millainen vuodesta 2018 kehittyy. Yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin isot.”

Viime vuonna omakotitalojen aloitusmäärä oli 7300, missä oli 500 asunnon kasvu edellisvuoteen. Pohjakosketus alalla koettiin vuoden 2015 lopulla, minkä jälkeen markkinat olivat alkuvuoteen 2018 saakka hieman piristyneet.

Sami Pakarinen arvioi aiemmin keväällä, että kuluttajien luottamuksen kasvu tarkoittaa yleensä sitä, että ihmiset panostavat lisäneliöihin ja ovat valmiita toteuttamaan myös omakotitalounelmansa.

Näin ei kuitenkaan näy ainakaan vielä tapahtuneen. Kuluttaja-asiakkaille toimitettujen omakotitalojen määrä laski alkuvuonna 10 prosenttia.

Kasvukeskukset kärjessä pientalorakentamisessakin

Yksi syy omakotitalorakentamisen vähäisyyteen voi Rautiaisen mukaan olla kaupungistumiskehityksessämme. Kuten kerrostalojen myös pientalojen rakentaminen painottuu kasvukeskuksiin. Kärjessä ovat Tilastokeskuksen mukaan Espoo, Vantaa, Oulu ja Helsinki. Viidentenä on Nurmijärvi, mikä kertoo niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön paluusta. Seuraavina tulevat Jyväskylä, Tampere ja Kuopio.

Kasvukeskuksissa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla pientalotonteista on pula ja ne ovat kalliita. Jopa Espoossa tontteja on ollut vain täydennysrakentamisalueille eikä uusia pientaloalueita ole juuri kaavoitettu.

Trendinä on rakentaa kerrostaloja ratojen varsille. Pientaloalueiden viereenkin on saatettu täydennysrakentamisen tuloksena rakentaa kerrostaloja. Seniori-ikäisten ihmisten asumistoiveiden kärjessä usein oleva yksikerroksinen rivitalo on ollut lähes täysin kaavoittajien pannassa. Isoksi käyneestä omakotitalosta muuttaneelle seniorille on usein ainoaksi vaihtoehdoksi jäänyt kaupunkikeskustan pieni kerrostaloasunto.

Grynderit tulleet omakotitalorakentamiseen

Pientaloteollisuudessa voittajia ovat viime vuosina olleet ne toimijat, jotka ovat reagoineet nopeimmin kuluttajien ja muiden asiakkaiden toiveisiin. Muuttovalmiiden omakotitalojen osuus nousi jo vuonna 2016 perinteisten talopakettien ohi.

Yhä useammat ihmiset haluavat ostaa omakotitalon yhtä vaivattomasti kuin kerrostaloasunnonkin. Tämä näkyy myös siinä, että yhtiömuotoisten tilausten osuus on kasvanut jo viidesosaan myynnistä. Isot kaupungit ovat kiihdyttäneet tätä kehitystä suosimalla gryndereiden harjoittamaa alueiden nopeaa valmiiksi rakentamista kuluttajien hitaamman omatoimisen rakentamisen sijaan.

Gryndereiden myötä omakotirakentamiseen on tullut kerrostalorakentamisesta tutut keinot eli asuntoyhtiömuoto, suuret yhtiölainat ja tontin tai vuokratontin osuuden erottaminen talon hinnasta. Nämä kaikki saavat hinnan näyttämään todellisuutta halvemmalta. Uusi, kallis asunto voi olla jopa helpompi hankkia, kuin vanhempi ja edullisempi.

Talotehtaiden projektitoimitusten kappalemäärä laski ensimmäisellä neljänneksellä 3 prosenttia, mutta niiden arvo oli kuitenkin 64 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Pelkkien elementtien sijaan on myyty siis enemmän muuttovalmiita taloja.

Yritysten näkymät heikentyneet hieman

PTT:n jäsenyrityksiltä kysyttiin vuodenvaihteessa näkymiä markkinatilanteen kehittymisestä seuraavien 3 ja 6 kuukauden aikana. Molemmat saldoluvut laskivat hieman, mutta ovat edelleen hyvällä tasolla.

PTT:n jäsenyritysten osuus valmisosatalomarkkinoista on noin puolet. Valmisosatalojen osuus kaikista omakotialoituksista on noin 70–75 prosenttia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Omakotitalorakentamisen suosion lasku veti koko asuntorakentamisen miinukselle”

  1. ”Viidentenä on Nurmijärvi, mikä kertoo niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön paluusta.”

    Tiettyjä ideologisia tahoja kuunnellessaan saa sen käsityksen, että koko ilmiö on kuollut ja kuopattu eikä se koskaan enää palaa. Mutta totuus lieneekin toisenlainen?

  2. Kukaan ei halua asua muussa kuin omakotitalossa. Kukaan. Vaihtoehtoja ei vain ole kaupungeissa. Tervetuloa ympäryskuntiin omalle pihalle!

  3. Vaikuttaisiko rakentamisen aloituksen vaikeus omakotitalo aloitusten vähyyteen? Osa-aikaiselle omatoimi omakotirakentajalle nykypäivän pykäläviidakko on kaikkea muuta kuin houkutteleva vaihtoehto uuden asunnon hankintaan. Pitikö jonkun instanssin karsia pykäliä?

    1. Vai pitäisikö sittenkin jättää rakentaminen ammattilaisille? Onko jo takanapäin ne ajat, kun talot olivat niin yksinkertaisia, että kertarakentajakin niitä osasi tehdä?

      Ehkä vanhanmallisen rintsikan purueristeisenä tai hirsisenä saattoi tehdä itsekin menneessä maailmassa, mutta eipä sellainen enää nykyään tahdo kenellekään kelvata. Meidän laatuvaatimukset alkaa olla jo niin korkeita, ettei niihin noin osa-aikarakentajana enää vain pysty. Sama ilmiö näkyy myös autoissa. Muutama kymmenen vuotta sitten saattoi korjailla autoista kaikkea, mikä meni rikki, mutta eipä sekään enää onnistu.

      En silti itsekään myönnä, että olisin nyt osaamattomampi kuin 30 vuotta sitten…

  4. Ongelmana on myös talotehtaiden vähäinen asiakaspalvelu. Äkkiseltään voisi kuvitella, että juuri talotehtaan intresseissä olisi tarjota asiakkaalleen kaikki mahdollinen mahdollisimman vähällä vaivalla. Nyt tuntuu, että tehtaat näkevät asiakkaansa vain riippakivinä, joille halutaan tunkea peruselementit nopeasti ja laskuttaa nopeasti, välittämättä juurikaan asiakaskokemuksesta tai lopputuloksesta.

  5. Asiakkaan arvonluonti ei todellakaan ole kyseessä, mikäli käyttöönotto on vaikeaa hutiloinnin takia. Miksi näin, tällaista hävikkiä ja rakennusjätettä dumpataan.

  6. Uuden tai vanhan omakotitalon kauppa on omistajalleen melkoinen riski, vastuut ovat käsittämättömät verrattuna As Oy muotoiseen omakotitalaan. Jos ostat uudehkon tai vanhan omakotitalon tai rakennutat itse ja myyt eteenpäin myöhemmin olet myyjänä vastuussa kaikesta mahdollisesta mitä uusi omistaja löytääkään viiden vuoden kuluessa. Kannattaa omakoitaloistakin valita As Oy muotoinen versio, tällöin vastuut ovat kohtuullisemmat ja ennen kaikkea myyjällä ei ole täysin avointa piikkiä teettää korjausta haluamallaan taholla ilman myyjän hyväksyntää. Tietysti ostajan riski on menestyykö oikeudessa, usein menestyy kääntämällä ja vääntämällä löytyy aina jotakin.

    1. Kyllä se kiinteistön välittäjä omalta osaltaan vastaa, mutt ne piilevät virheet, jotka ilman lupaa on turattu, ovat se riski.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi