Vantaan Martinlaaksoon valmistui viime vuoden lopulla talollinen 15 neliön minikoteja. Kuva: Markus Jokela / HS

Miniasuntobuumi saa huutia asuntojohtajalta, Helsingissä asutaan jo ahtaammin kuin 2006: ”Kodista puristetaan kotilo”

Vantaan Martinlaakson valmistui viime vuoden lopulla talollinen 15 neliön pikkukoteja. Nyt Helsingin Rastilaan entiseen Aravan pääkonttoriin on suunnitteilla 17 neliön miniasuntoja.

Kirjoittaja(t) Noona Bäckgren / HS

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA):n johtaja Jarmo Linden kritisoi blogikirjoituksessaan pääkaupunkiseudulla jylläävää miniasuntobuumia.

Asumisväljyys on Helsingissä kääntynyt laskuun. Pääkaupungissa asutaan jo ahtaammin kuin vuonna 2006.

HS on kirjoittanut meneillään olevasta miniasuntobuumista useita juttuja viime aikoina. Vantaan Martinlaakson valmistui viime vuoden lopulla talollinen 15 neliön pikkukoteja, ja nyt Helsingin Rastilaan entiseen Aravan pääkonttoriin on suunnitteilla 17 neliön miniasuntoja.

”Nykymeno näyttää siltä, että markkinaehtoinen ratkaisu kaupunkiasumisen kalleuteen on puristaa kodista kotilo. Kun neliöitä tarpeeksi vähennetään, kokonaisvuokra saadaan palvelualojen työntekijöiden kipurajan alle ja Kelan hyväksymien asumistuen ja toimeentulotuen enimmäisrajojen sisään”, Linden kirjottaa.

”Esimerkiksi Vantaalla vuonna 2012 uusien kerrostaloasuntojen keskikoko oli noin 56–58 neliömetriä, mutta vuoden 2017 lopussa noin 40 neliömetriä.”

”Menemmekö jälleen kohti ’hyvää itäeurooppalaista tasoa’”?

Linden huomauttaa kirjoituksessaan, että Suomessa on toki historiallisesti katsoen aina asuttu ahtaasti. Suomen tiheimmin asutulla alueella eli Helsingin Kalliossa oli vuoden 1950 väestö- ja asuntolaskennan perusteella lattiapinta-alaa asukasta kohden arviolta 8,5 neliömetriä.

”Ensimmäisenä toimintavuotenaan 1949 Arava lainoitti noin 4 000 kerrostaloasuntoa, joiden keskipinta-ala oli 50 neliömetriä. Ne tuntuivat silloisissa oloissa tilavilta, jopa luksukselta.”

Linden muistelee, että hänen syntyessään vuonna 1961 asumistilaa oli Suomessa noin 14 neliömetriä asukasta kohden. Kolmekymmentä vuotta sitten vielä 1,6 miljoonaa suomalaista asui ahtaasti ja oltiin kaukana muiden pohjoismaiden tasosta.

”Muutin vuonna 1991 omistusarava-kotiin: 65 neliön kaksio tuntui tilavalta jopa kolmen hengen perheelle. Ajat muuttuvat. Tarkistin netistä, että Vantaalla on rakenteilla uusi kovan rahan kerrostalo, jossa 61,5 neliöön saadaan todellakin mahtumaan neliö eli 4 huonetta ja keittiö.”

Suomi on vuosikymmeniä kirinyt vaurasta Ruotsia kiinni asumisväljyydessä. Vuoden 2016 tilastotietojen mukaan maakohtainen ero oli supistunut vain noin 2 neliöön, kun Ruotsin luku oli noin 42 ja Suomen noin 40 neliötä.

”Mutta kääntyykö suunta Suomessa taas laskuun? Menemmekö jälleen kohti ’hyvää itäeurooppalaista tasoa’, jolta olemme onnistuneet ponnistamaan lähelle muita pohjoismaita?”, Linden pohtii.

Linden: Asuntokysymystä ei voi kokonaan jättää markkinoille

ARA julkaisi vuonna 2005 Pienasunnon suunnittelu nimisen oppaan. Tekstin kirjoitti arkkitehti Maarit Kaipiainen.

Suunnitteluoppaassa pienasunnon sopivaksi minimikooksi nähtiin noin 40 neliötä, jotta miniasunto mahdollistaisi pysyvän asumisen, esteettömät pesutilat ja erillisen nukkumistilan. Elämänvaiheasunnot eli esimerkiksi opiskelijoiden kodit ja palveluasunnot ryhmäkodeissa ymmärrettiin tuolloinkin tätä yleispätevää minimiä pienemmiksi.

”Asuminen on ihmisen perustarve ja kaiken muun hyvinvoinnin ja aktiivisen elämän perusta. Mikään sivistysmaa ei ole ratkaissut asuntokysymystä antamalla sitä markkinoiden hoidettavaksi kokonaan. Vapaat markkinat kun tuppaavat keskittymään sijoitustuoton maksimoimiseen”, Linden kirjoittaa.

Osaoptimointi asuntoasioissa ei hänen mukaansa ole asunnontarvitsijoiden eikä kansantalouden kokonaisedun saati tasapainoisen kaupunkikehittämisen mukaista.

”Tarvitaan julkisen vallan puuttumista asuntomarkkinoiden toimintaan luomalla edellytykset mahdollisimman edullisten asumispalveluiden tuottamiselle ja ylläpitämiselle, jotta kaikki voisivat kohtuukustannuksin asua hyvin ja riittävän väljästi”, Linden päättää.

Lindenin blogikirjoitus julkaistiin A-kruunun sivuilla viime viikolla. A-Kruunu Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jossa valtiolla omistajana on yhteiskunnallisia tavoitteita.

Ympäristöministeriö on määritellyt A-Kruunun erityistehtäväksi rakennuttaa normaaleja valtion tukemia vuokra-asuntoja omaan omistukseensa Helsingin seudulle kohtuullisilla kustannuksilla ja vuokratasolla. Rakennutettavien kohteiden valinnassa huomioidaan vuokra-asuntojen yleinen kysyntä asuinalueella ja kohteiden hyvä sijainti. Lisäksi A-Kruunun tehtävänä on edistää puurakentamista ja uusia innovaatioita.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Miniasuntobuumi saa huutia asuntojohtajalta, Helsingissä asutaan jo ahtaammin kuin 2006: ”Kodista puristetaan kotilo””

  1. Helppohan halpoja asuntoja on rakentaa. Ensin lakkautetaan tämä naurettava 4-5 kerroksen politiikka keskustan kerrostaloissa. Rakentamisessa syntyy toistoa, joka parantaa tehokkuutta ja tonttien hinnat suhteessa tuotettuun määrään asuntoja pienenee. Tämän jälkeen ei enää vaadita kalliita pommisuojia tai autopaikkoja kaupungeissa. Suomalaiselle byrokratialle vaan on ominaista se, että vaaditaan paljon ja tehdään vähän jos sitäkään.

  2. Tarviiko A-Kruunun tuottaa voittoa vai maksaako Valtio jos menee reisille? Vähän asian vierestä, mutta kertoo sen, että joillekin kokeileminen ja höysteillä rakentaminen tai rakennuttaminen on mahdollista ja taas toisille ei. Toisena asiana voisi nostaa esille edelliseen jatkona, että samat säännöt kaikilla sektoreilla kaikille toimijoille, luulisin, että silloin päästäisiin oikealle keskustelutaajuudelle laajemmin ja kaikki puhuisivat samasta asiasta. Silloin niin pienet kuin suuret asunnot, betonirakentaminen kuin puurakentaminenkin näyttäytyisi kaikille samoilla realiteeteilla.

  3. A-Kruunu? Eli Ara on mukana rahoittamassa näitä miniasuntoja? Vapaarahoitteisiahan ne eivät voi olla, koska A-Kruunulla on ara-asuntojakin. A-Kruunulla voi olla tietysti omistuksessaan joku vapaarahoitteisia asuntoja rakennuttava yhtiö, mutta sellaisesta ei ole ainakaan julkisesti puhuttu.

  4. Linden siis hyökkää Araa vastaan, ollessaan yksi Aran johtaja, jos Ara on kotiloiden rahoittaja. No, Arassa on tietysti eri mielipiteitä. Ja Araa johtaa kepulainen ylijohtaja, Linden vasemmistoliittolainen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi