Hyvä talouden vire taannee volyymien kasvun myös ensi vuonna, vaikka talonrakentamisen luvat kääntynevätkin Pakarisen mukaan laskuun viimeistään talvella. Isoimmat kysymysmerkit rakentamisen suhdanteessa ovat asuntojen sijoittajakysyntä sekä virkoaako teollisuusrakentaminen.
”Arvioin, että asuntorakentamisessa kesäkuukaudet mennään edellisvuotta nopeammin ja vastaavasti loppuvuodesta hieman jäädään 2016 lukemista. Kokonaisuutena arvioisin, että tänä vuonna mennään yli 40 000 asuntoaloituksen, josta kerrostalojen osuus on reilut 30 000 asuntoa. Talonrakentamisen kuutiot näyttäisivät jäävän alle 40 miljoonaan. Kuluvan vuoden aikana voidaan nähdä myös se, että vaikka luvat asuinrakentamiselle kasvavat, aloitukset eivät kehity yhtä myönteisesti.”
Foreconin ennuste asuntoaloituksille vuonna 2017 on hieman Rakennusteollisuutta alempi eli 38 000…39 000 asuntoa, joista kerrostaloaloituksia ennakoidaan olevan 26 000…27 000 asuntoa.
Kerrostaloasuntojen aloitusmäärä oli viime vuonna 26 000 (Huom: lehdessä oli väärä tieto 26700) kappaletta, missä oli kasvua vajaa 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut hyvin nopeana kesään saakka ja aloitusten vuositaso oli toukokuussa 30 000 asunnon tasolla.
Koko uudistalonrakentamisen aloitusten määräksi Forecon arvioi 36…37 miljoonaa kuutiometriä, jossa miinusta viime vuoteen on muutama prosentti.
Hyvät odotukset lähivuosille
Toistaiseksi suhdannelaitosten ennusteet ovat pääsääntöisesti olleet sitä parempia mitä tuoreemmasta julkistuksesta on kysymys. Nordea esimerkiksi ennustaa 3 prosentin bkt:n kasvua tälle vuodelle ja myös Etlan on arvioitu nostavan oman syyskuussa julkaistavan ennusteensa vähintäänkin 2,5–3,0 prosentin kasvuarvioon.
Rakentamisen määrä kasvoi viime vuonna noin 8 prosenttia. Rakentaminen oli keskeinen tekijä Suomen BKT-kasvun vauhdittumisessa viime vuonna. BKT:n kasvu oli tämän hetkisen tiedon mukaan 1,9 prosenttia. Rakentaminen osuus kasvusta oli yli prosentin.
Foreconin johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala arvioi, että talousnäkymien paraneminen merkitsee sitä, että rakentamisen hyvä kokonaistaso jatkuu lähivuodet. ”Talouden odotettua nopeampi kasvu näkyy myös rakentamisessa, mutta tätä vuotta enemmän se näkyy ensi vuoden aloituksissa”, hän arvioi.
Uudisrakentamisen määrä kasvaa Foreconin mukaan tänä vuonna yli 5 prosenttia. Korjausrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen matalammat kasvulukemat huomioiden rakentamisen kokonaiskasvu on 3-4 prosenttia, mikä on edelleen suurempi kuin ennakoitu BKT:n kasvu.
Muussa kuin asuinrakentamisessa vire on Pakarisen mukaan ollut odottava. Liike- ja toimistorakentaminen lisääntyvät, mutta teollisuuden uudisrakentamisessa ei vieläkään ole näkynyt selvää piristymistä. Julkisella puolella sairaalarakentaminen vetää, mutta koulujen uudisrakentaminen vähenee. Infrarakentamisen puolella näkymät ovat suurin piirtein ennallaan.
”Infrarakentamisen odotetaan kasvavan noin 2 prosenttia vuonna 2017. Hallituksen kehysriihen infrahankkeita koskevat päätökset ja suurten kaupunkien liikenneinfrainvestoinnit parantavat sekä päällystyksen että infraprojektien näkymiä. Kalliorakentamisen markkina on laskussa”, toimitusjohtaja Casimir Lindholm arvioi yhtiön osavuosikatsauksessa.
Lemminkäiselle ikäviä uutisia tuotti kuluva kylmä ja sateinen kesä, joka viivästytti päällystystöiden aloittamista.
Rakentamisen sektoreista kasvoi viime vuonna nopeimmin uudistalonrakentaminen. Tänä vuonna uudisrakentamisen volyymikasvu eli arvossa mitattu kasvu jatkuu hyvänä, mutta kasvuvauhti hiljenee Forecnin mukaan alle 10 prosenttiin viime vuoden 16 prosentista.
Eniten Forecon on tarkastanut aiempaa ennustetaan ylöspäin kerrostalorakentamisessa. Aloitusten käänteen odotetaan tapahtuvan loppuvuoden aikana, mutta koko vuoden asuntoaloitusmäärä jää viimevuotista korkeammalle.
Sijoittajavetoinen asuntokysyntä taittuu
Asuntokysyntä on viime vuodet ollut kasvukeskuksissa poikkeuksellisen sijoittajavetoista. Sekä Pakarinen että Pajakkala odottavat sen kuitenkin jo laskevan viimeistään loppuvuonna.
”Etenkin maakuntien keskuskaupungeissa tarjonta on noussut nopeasti ja paikoin ylittää jo kysynnän”, Pakarinen sanoo.
Kerrostaloaloitusten hurjalla, noin 100 prosentin kasvulla parissa vuodessa, tasolta 15 000 tasolle 30 000 asuntoa vuodessa, on monenlaisia seurauksia.
”Ensi vuonna markkinoille valmistuu noin 30 000 asuntoa eli tarjonta kasvaa rajusti. Kysymys onkin, saadaanko kaikkiin asukkaat. Uusia kovan rahan vuokra-asuntoja tulee markkinoille enemmän kuin koskaan. Asuntosijoituksista saatu hyvä tuotto on saanut asuntosijoittajat laajasti liikkeelle. Mukana ovat ammattimaiset sijoittajat, asuntosijoitusyhtiöt ja kuluttajasijoittajat. Kasvanut tarjonta näkyi jo viime vuonna vuokrien nousun hidastumisena uusissa vuokrasuhteissa.”
Käänteen merkkejä kerrostalojen aloitusmäärissä on Pajakkalan mukaan jo näkyvissä. Rahastojen nettomerkinnät ovat kääntyneet laskuun kuluvana vuonna. Myös asuntoyhteisöjen nostamien lainojen määrä on mennyt miinukselle aivan viime kuukausina.
”Näyttää siltä, että ammattisijoittajat ovat vähentämässä panostustaan”, Pajakkala arvioi.
YIT:n osavuosikatsauksesakin ennustettiin asuntosijoittajien aktiviteetin laskevan hieman ja kysynnän arvioitiin painottuvan pääkaupunkiseudun pieniin kerrostaloasuntoihin.
Sijoittajakysynnän laskua lieventää kuluttajakysynnän virkoaminen. Sen osuus kasvaa Pakarisen mukaan tänä vuonna jo sijoittajamyyntiä suuremmaksi. YIT esimerkiksi aloitti runsaasti omaperusteisia kohteita kuluttaja-asiakkaille kasvukeskuksissa ja se jopa nosti koko vuoden tulosohjeistustaan liikevaihdon ja liiketuloksen osalta.
Yritykset eivät näe merkkejä asuntokuplasta
Suomessa ei ole ollut pelkoa Ruotsin tapaisesta asuntokuplasta, vaikka tuotantomäärät ovatkin korkeat.
”Merkkejä ylikuumentumisesta ei ollut. Kysyntä kohdistui edelleen erityisesti kohtuuhintaisiin asuntoihin kasvukeskuksissa, mutta myös suurempien asuntojen kysyntä jatkoi parantumista”, YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas totesi yhtiön osavuosikatsauksessa.
Hän arvioi asuntojen kuluttajakysynnän pysyvän hyvällä tasolla, mutta se painottuu kohtuuhintaisiin kerrostaloasuntoihin kasvukeskuksissa.
Asuntojen hintakehityksen eriytymisen Kauniskangas arvioi jatkuvan kasvukeskusten ja muun Suomen välillä.
Kapasiteetin käyttöaste on rakentamisessa noussut jo korkeaksi. Hyvän kysynnän myötä kapasiteettipula ja rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet. Esimerkiksi YIT:n mukaan rakentamisen korkea aktiviteetti on lisännyt kilpailua osaajista ja sen arvioidaan jatkuvan. Rakentamisen kustannusten arvioidaan nousevan hieman.
Pääkaupunkiseudulle rakennetaan lähes puolet kerrostaloista
Pääkaupunkiseuden kerrostaloaloitusten määrä ja osuus lähtivät rajuun kasvuun heränneen sijoittajakysynnän myötä vuoden 2015 alussa ja osuuden huippu oli 2015 lopussa (48 %). Se, että kasvu aiheutui sijoittajakysynnästä, näkyy esim. siinä, että asuntoyhteisöjen lainojen nostot (as.oy:iden yhtiölainat) alkoivat vauhdittua vasta 2016 alussa. Yhtiölainojahan nostetaan myös asunto-osakeyhtiöiden remontteihin, mutta isot muutokset viime aikoina ovat mitä ilmeisimmin peräisin uusille yhtiöille nostetuista lainoituksista.
Viime vuonna kerrostaloaloitusten määrä laski pääkaupunkiseudulla ja osuus palautui takaisin melko normaalille tasolle (41 %). Kerrostaloaloitusten viime vuoden kasvu kohdentui siis muualle Suomeen. Muun Suomen kasvu oli 25 prosenttia.
Tampereen kerrostaloaloitukset kasvoivat viime vuonna 27 prosenttia. Tampereen osuus koko maan aloituksista oli 10 prosenttia eli pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle rakennetaan selvästi yli puolet uusista kerrostaloasunnoista.
Tampereen kerrostalomarkkinoilla aloitukset olivat nyt alkuvuonna selvästi miinuksella, mutta toisella neljänneksellä oli taas voimakas kasvu. Rakennusluvat eivät Pajakkalan mukaan lupaa asuntopuolen kasvun jatkumista, mutta ei myöskään selvää hiipumista.
”Tampereella rakentaminen kaikkiaan jatkuu vilkkaana, mutta uudistalonrakentamisen luvat ja aloitukset olivat noin 20 prosentin miinuksella kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kun sekä pääkaupunkiseudun että Tampereen osuus koko maan uusista kerrostaloaloituksista on pienentynyt tänä vuonna, tulee kerrostalojen tarjonta kasvamaan näiden kasvukeskusten ulkopuolellakin.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Forecon ja Rakennusteollisuus tarkistivat rakentamisen ennusteitaan reippaasti ylöspäin – kansantalouden puhuri työntää nyt talouden veturiakin”